Leudot talvet lisäävät puutarhojen vaurioita

Jos Taimiviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen olisi säiden herra, ulkona paukkuisi pakkanen ja maata peittäisi lumikerros, koko talven. Vaihtelevat lämpötilat ja lumettomuus aiheuttavat puutarhureille harmaita hiuksia.

- Huonot talvet ovat lisänneet puutarhojen talvivaurioita, Uimonen valittelee.

Leuto sää ja äkkipakkaset voivat tuhota seuraavan kesän marjasadon tai kasvien kukinnan. Myös tuhohyönteiset ja taudinaiheuttajat saavat temmeltää rauhassa, kun pakkanen ei puhdista niitä puutarhoista.

Lumen puute puolestaan jättää kasvien herkät juuristot alttiiksi kylmälle. Pahoja tuhoja on tiedossa, jos pakkanen pääsee jäädyttämään täysin lumettoman maan. Esimerkiksi viime vuonna tammikuun äkkinäinen kova pakkanen yllätti kasvit. Vuonna 2002 pakkanen iski jo alkutalvesta.

Puutarhurin ihannetalvi olisikin perinteinen, runsasluminen kunnon pakkastalvi.

- Koristekasvimme ovat valikoituneet tähän ilmanalaan, jossa on selkeä kevät, kesä, syksy ja talvi, Uimonen sanoo.

Luonto kärsii lumettomuudesta

Lämmin sää haittaa myös metsissä elävien kasvien ja eläinten elämää. Etenkin vaihteleva sää saattaa herättää horroksessa olevat hyönteiset tai hämätä kasvit tuottamaan uusia silmuja. Talven poikkeuksellisesta leutoudesta kertoo sekin, että Helsingissä nähtiin eilen kesälintu kirjosieppo.

Äkkipakkanen on tuhoisa sekä kevääseen erehtyneille kasveille että eläimille. Tutkimusjohtaja Heikki Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, ettei kasvien talveentuminen eli pakkaskestävyys kuitenkaan purkaannu kovin helposti.

- Jos helmikuulla on pidempiä jaksoja hyvin lauhaa, niin talveentuminen saattaa alkaa purkaantua ja silmut kasvaa. Kun pakkasia maaliskuulla tai huhtikuulla kuitenkin tulee, tulee myös pakkastuhoja.

Jyrsijöille lauha talvi ei Metsäntutkimuslaitoksen mukaan ole sinänsä ongelma.

- Ongelma tulee siitä, jos välillä sataa vettä tai sataa lunta ja se sulaa ja sitten tulee äkkipakkasia. Jäätyvä vesi täyttää jyrsijöiden kolot ja jättää ne petojen armoille, selittää professori Heikki Henttonen.

Paljas maa helpottaa myös petojen metsästyspuuhia.

Leudot talvet tuovat Tiehallinnolle uusia ongelmia

Tiehallinnolle leudot talvet ovat tuoneet uudenlaisia pulmia. Pohjoisessa Suomessa teiden kunnossapidosta on tullut ongelmallisempaa, koska pysyvän pakkasen ja lumen sijasta maa saattaa olla välillä paljas ja lämpötila hypähdellä nollan yläpuolelle. Toisaalta Etelä-Suomessa säästetään kustannuksissa, kun teitä ei tarvitse suolata tai hiekoittaa.

Suunnittelupäällikkö Olli Penttinen Tiehallinnosta kertoo, että lauhan ja sateisen talven kosteus kuluttaa teiden pintoja. Esimerkiksi nastarenkaiden on todettu syövän märkää tietä enemmän kuin kuivaa.

- Talvella, kun lämpötila on alhainen ja päivät lyhyitä, kosteutta haihtuu vähän ja tiet pysyvät kosteina hyvin pitkään.

Penttisen mukaan ihannetalvi kunnossapidon kannalta olisi kunnon pakkastalvi. Silloin teiden lumipinta pysyisi pohjoisessakin lumipintana. Myös soratiet kestävät talven paremmin jäisinä, sillä jäinen tie kantaa paremmin kuin sula ja märkä.

(MTV3-STT)