Leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund on pitänyt kunkin hetken mukaista olympiajoukkuetta kasassa alkusyksytä lähtien. Matkan varrella miehet ovat vaihdelleet.
Westerlund kokosi olympiajoukkueen myös vuoden 2006 Torinon kisoihin. Tuolloin kuvio oli yksinkertaisempi.
– Edellisenä kesänä suunnilleen tiesin Torinon joukkueen, ja oli aika pitkälti kokoonpanotkin suunniteltu. Meillä oli silloin maajoukkueessa sellainen ikäluokka, joka oli ollut pitkään yhdessä ja aika vakio, Westerlund muisteli Sotshi-joukkueen nimeämistilaisuudessa tiistaina.
Tämän vuoden joukkuetta Westerlund nimittää kolmen sukupolven joukkueeksi. Siksi työmaata on ollut enemmän. Siihen on vaikuttanut myös KHL, tasokkaat pelaajat pelaavat laajemmalla kuin kahdeksan vuotta sitten. Kesällä Westerlund julkaisi "vanhoilla meriiteillä" kootun listan, johon pikku hiljaa tuli lisää nimiä.
– Etenin koko ajan niin, että minulla oli se oma joukkue syyskusta asti. Se vaihteli välillä, pari viikkoa ennen tätä valintaa, Aleksander Barkov ei ollut listalla, Westerlund kertoi.
– Nyt kun näki edellisen kuukauden pelaamisia ja nyt nämä ihan viimeiset pelit, Barkov on mennyt todella isoja pykäliä eteenpäin. Hän oli vahva, se oli ylivoimaisesti Floridan ykköskenttä, juuri Floridasta palannut päävalmentaja kehaisi.
Toinen nuori nousija on Pittsburghissa loistanut Olli Määttä. Westerlundin mukaan häntä alettiin seuraamaan tarkemmin, kun hän pelannut NHL:ssä kymmenen ottelua. Tuolloin Westerlund myös näki Määtän otteet käytännössä NHL-kaukalossa.
Puolustukseen tuli isoja muutoksia jo kesän jälkeen, kun Toni Lydman lopetti kaikessa hiljaisuudessa uransa ja Joni Pitkäsen ilmoitettiin olevan toipilaana koko vuoden.
– On se ensimmäinenkin kokoonpano tallella, kyllä siihen on muutoksia tullut.