Sergei Lavrovin mukaan Suomen sietäisi olla kiitollinen, koska se on menestynyt yhteistyön ansiosta Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa. Asiantuntijat ovat toista mieltä.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi Suomen presidentin Alexander Stubbin lausuntoa Suomen alueluovutuksista vuonna 1944 pitkään ja hartaasti.
Donald Trumpin, Volodymyr Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien kokouksessa maanantaina Washingtonissa Stubb vertasi nykyistä tilannetta Ukrainan kanssa Suomen alueluovutuksiin vuonna 1944.
Venäjän ulkoministeriön haastattelussa Sergei Lavrov väitti, että Suomen ja Ukrainan välillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Ukrainan tavoin Suomi on Lavrovin mukaan pitkään menestynyt yhteistyön ansiosta Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa, erityisesti energiasektorilla.
– Suomi nautti pitkään toisen maailmansodan jälkeen parhaista olosuhteista talouskasvulle, sosiaalisten ongelmien ratkaisemiselle ja väestön hyvinvoinnin turvaamiselle, mikä oli suurelta osin mahdollista energiatoimitusten ja yhteistyön ansiosta Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän federaation kanssa, Lavrov sanoi Venäjän ulkoministeriön haastattelussa.
Lue myös: Lavrov: Venäjä ei hyväksy eurooppalaisten joukkojen läsnäoloa Ukrainassa osana turvatakuita
0:53
Suomi liittyi vihollisleiriin
Lavrovin mukaan liittymällä Natoon Suomi on heittänyt roskakoriin kaikki etunsa erityssuhteista Venäjän kanssa.
Lavrov muistutti, että Suomi allekirjoitti sopimuksen, jossa mainittiin ikuinen puolueettomuus. Lavrov viittasi vuonna 1948 allekirjoitettuun YYA-sopimukseen eli sopimukseen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
– Missä kaikki tämä on? Nyt he (suomalaiset) ovat liittyneet rakenteeseen, joka pitää Venäjää vihollisena, Lavrov sanoi viitaten Natoon.
Mitä Venäjään tulee, se ei Lavrovin mukaan ole rikkonut mitään kansainvälisiä sopimuksia eikä sen tavoitteena ole koskaan ollut alueiden valtaaminen.
– Krimin, Donbassin tai muiden alueiden valtaus eivät ole koskaan olleet tavoitteenamme. Tavoitteenamme oli suojella venäläisiä, jotka ovat asuneet näillä mailla vuosisatojen ajan ja vuodattaneet verta niiden puolesta, Lavrov väitti.
Lavrovin haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan Venäjän ulkoministeriön verkkosivuilla ja lukuisat venäläismediat, kuten talouslehti Kommersant, ovat kirjoittaneet aiheesta.
Venäjä hyväntekijänä
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta ei yllättynyt Lavrovin lausunnoista, koska se jatkaa Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä vuosikymmeniä vallinnutta imperialistista narratiivia.
– Venäjä on kehystänyt myös esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeisen Baltian maiden miehityksen niin, että Neuvostoliitto toi sinne kehitystä sekä teollistumista ja että ilman sitä Baltian maat eivät olisi kehittyneet, Tynkkynen havainnollistaa.
Venäjän narratiiviin liittyy ajatus siitä, että Venäjä on aina hyväntekijä ja muut maat, kuten Baltian maat ja Suomi, ovat kiittämättömiä eivätkä ymmärrä, mitä Venäjä on heidän hyväkseen tehnyt.
Tynkkysen mukaan Lavrovin sanoissa on toki myös totuuden siemen, sillä idänkauppa oli Suomelle aikanaan eräänlainen menestystarina.
Suomi sai Neuvostoliitolta suhteellisen halpaa energiaa ja toisaalta pystyi viemään Neuvostoliittoon tavaraa, joka ei länsimaissa olisi käytännössä käynyt kaupaksi.
– Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa suomalainen vaateteollisuus. Länsimarkkinoilla suomalaiset vaatteet eivät lyöneet läpi, mutta Neuvostoliittoon niitä myytiin kuin häkää, Tynkkynen kertoo.
Idänkaupan kääntöpuoli
Suomen kaupalla Neuvostoliiton kanssa oli kuitenkin nurja puolensa. Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, Suomi vajosi todella syvään lamaan osittain sen vuoksi, että Neuvostoliiton tilalle oli keksittävä muita kauppakumppaneita. Suomen vienti Neuvostoliittoon oli 1980-luvun lopulla noin 10-15 prosenttia tavaraviennistä
– Kun Neuvostoliitto romahti eikä sinne enää viety mitään, huomattiin, että meillähän oli rakentunut kohtuullisen kilpailukyvytön tekstiili- ja vaateteollisuuden ala. Ylimääräinen lasku lankesi maksettavaksi 1990-luvun alun lamassa, sanoo vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.
Tynkkynen on samoilla linjoilla. Mikäli Suomi olisi jo toisen maailmansodan jälkeen orientoitunut Neuvostoliiton sijaan länsimarkkinoille, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja talouskasvu olisi todennäköisesti ollut vauhdikkaampaa.
– Suomi oli kuitenkin toisen maailmansodan häviäjävaltio ja Neuvostoliitto saneli meille rauhan ehdot, joten riippuvuus Neuvostoliitosta ei ollut meidän valintamme, Tynkkynen sanoo.
– Välttämättömyys oli sodan jälkeen vain pakko perustella hyveeksi, koska muutakaan ei voitu, Solanko lisää.
Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia kuuden vuoden ajan 300 miljoonan sotakorvausdollarin arvosta. Summa oli valtava.
Solangon mukaan sotakorvausten arvon on laskettu olleen yhteensä neljä prosenttia Suomen vuosien 1944-1952 BKT:sta.
– Sotakorvausten maksaminen näkyy meidän taloudessamme ja esimerkiksi metsänhoidossa edelleen, Solanko sanoo.
Venäjä on monesti perustellut, että sotakorvaukset ovat oikeastaan hyödyttäneet Suomea, sillä ne pakottivat teollistumaan.
– Vasta-argumenttina voisi esittää, että Suomi luultavasti olisi teollistunut joka tapauksessa sodan jälkeen, koska maa piti jälleenrakentaa, Solanko kommentoi.
Lue myös: Päätoimittajan analyysi: Suomen historiasta ei kannata ottaa mallia Ukrainan rauhanneuvotteluihin
Neuvostoajan propagandaa
Lavrovin puheet kuulostavat Solangon korvaan Neuvostoliiton ajalta tutulta liturgialta ja propagandalta.
Suomi on jo pitkään ollut monta kertaa vauraampi maa kuin Neuvostoliitto tai Venäjä nykyään, minkä vuoksi Solangon mukaan on varsin outo ajatus, että Suomi olisi vaurastunut käymällä kauppaa yhden maan eli Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa erityisehdoilla.
– Kyllä meidän vaurautemme lähteet ovat ihan täysin muualla, Solanko summaa.