Ruuhkavuodet koettelevat vanhempia aiempaa enemmän – "Lievemmätkin oireilut olisi tärkeä hoitaa"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä julkaiseman Terve Suomi -tutkimuksen perusteella erityisesti 20–40-vuotiaat suomalaiset kokevat psyykkisen hyvinvointinsa heikentyneen viime vuosina. Tässä ikäryhmässä on paljon varsinkin pienten lasten vanhempia. Myös masennus, ahdistuneisuus ja uupumus ovat yleistyneet, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

– Koronapandemia koetteli monia lapsiperheitä. Ei ollut helppoa yhdistää jo ennestään hektistä arkea etätyöhön, lasten etäkouluun ja sosiaalisten verkostojen kapenemiseen. Moni koki myös lisääntynyttä taloudellista huolta esimerkiksi lomautuksen takia, ja huoli on jatkunut edelleen useissa perheissä hintojen nousun seurauksena, Aalto-Setälä sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhemmuuden tuen palveluissa vanhempien kokema riittämättömyys, syyllisyys ja uupumus ovat olleet yleisimpiä aiheita jo kymmenen vuoden ajan, kertoo MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu: Vaarana, että sosiaaliturvan heikennykset aiheuttavat kärsimystä lapsille

Pajamäen mielestä pandemian aikana ei puhuttu riittävästi niistä vanhemmista, joilla ei ollut mahdollisuutta etätöiden tekemiseen ja joiden stressi oli mahdollisesti vielä suurempaa kuin etätyöläisillä: he pelkäsivät tartunnan saamista töissä ja samalla murehtivat yksin kotona olevia etäkoululaisiaan.

Pajamäki uskoo, että koronapandemia kärjisti monessa lapsiperheessä sellaisia ongelmia, jotka olivat olleet jo aiemmin olemassa.

– Yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät merkittävästi. Kun vanhemmilla ei ollut enää hengähdystaukoja omien tunteidensa kohtaamiseen ja käsittelyyn, he eivät välttämättä pystyneet hallitsemaan omaa käytöstään suhteessa lapsiin, ja tuli ylilyöntejä. Nämä seuraukset voivat näkyä perheissä vieläkin, Pajamäki toteaa.

Lue myös: Asiantuntija pelkää huostaanottojen määrän kasvavan – kertoo nyt, miksi: ”Meillä ei kansakuntana ole varaa”

Palveluihin voi joutua jonottamaan

Jaksamisen haasteisiin ja mielenterveysongelmiin haetaan aiempaa herkemmin apua, mikä näkyy nyt myös palvelujen ruuhkautumisena, kertoo Aalto-Setälä.

– On positiivinen asia, että mielenterveysongelmien stigma on vähentynyt ja ongelmista osataan ja uskalletaan puhua eri tavalla kuin ennen. Myös netin kautta osataan hakea aktiivisesti tietoa, mihin toisaalta liittyy myös kääntöpuolensa: kun tietoa on paljon tarjolla, myös huoli herää herkemmin, ja sosiaalisessa mediassa vertailukin voi lisätä paineita.

Aalto-Setälän mielestä Suomen nykyiset mielenterveyspalvelut eivät vastaa riittävästi lisääntyneeseen avun tarpeeseen. Avun saaminen on helpompaa niille, joilla on työterveyshuolto tai yksityinen terveysvakuutus.

Vanhemmat saavat perheneuvoloista hyvin apua vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyviin asioihin, mutta eivät välttämättä omaan hyvinvointiinsa.

Lue myös: Talouden kriisiytyminen on lisännyt perheiden hätää

Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapia on Aalto-Setälän mielestä hyvä hoitomuoto, mutta läheskään kaikki eivät tarvitse niin järeää tukea. Toisaalta siihenkin liittyy eriarvoisuutta: psykoterapeuteista on pulaa, eikä kaikilla ole varaa maksaa kelakorvauksen jälkeistä omavastuuosuutta.

– Kun resursseista on pulaa, apua saa vasta vakavampiin oireisiin. Kuitenkin lievemmätkin oireilut olisi tärkeä hoitaa, jotta vältettäisiin niiden vakavoituminen.

Aalto-Setälä muistuttaa, että monella lapsiperheellä ei ole vahvaa sosiaalista verkostoa, jolloin ensisijainen hyvinvointia lisäävä hoitomuoto voisi olla konkreettinen apu kotiin. Tällaista ei hänen mukaansa kuitenkaan ole juurikaan saatavilla.