Kuka vain voi suunnata Lappiin ja Asiantuntija vakuuttaa, että oikeassa paikassa kultaa ja korukiviä todennäköisesti löytääkin. Mutta voiko kullanhuuhdonnalla rikastua?
Tänäkin kesänä muutamat tuhannet ihmiset suuntaavat Suomen Lappiin kultakuumeen pakottamina, toivoa täynnä. Kuka tahansa voi lähteä kokeilemaan onneaan, kultahistorioitsija Seppo Partanen vakuuttaa.
– Lapissa on muutamia matkailuhuuhtomoita. Myös kaivajat, joilla on oma valtaus, voivat ottaa vastaan aloittelijoita joko maksua vastaan tai rengeiksi opettelemaan, Partanen kertoo.
Lapin kullankaivajien liittoon voi liittyä kuka tahansa, ja parinkymmenen euron jäsenmaksun suorittamalla käytössä ovat yhdistyksen kahdeksan kaivualuetta Inarin Saariselällä, Laanilassa ja Ivalojoen vesistössä.
Mistään jokamiehenoikeudesta ei ole kysymys, sillä kultaa saa kaivaa, vaskata ja rännittää vain luvan saaneilla kullanhuuhdonta-alueilla. Koehuuhdontaa voi tehdä jättämättä jälkiä luontoon, mutta luonnonsuojelualueilla kaikenlainen maan kaivaminen tai kivien keräileminen on kielletty, Partanen ohjeistaa. Mikäli kullanhuuhdonnasta innostuu tosissaan ja taidon opettelee, voi hankkia oman kaivuualueen, joka tosin on monimutkaisen lupamenettelyn takana.
"Kyllä joka tapauksessa jotain löytää"
Suomessa vain Lapissa on säännöllistä kullanhuuhdontaa. Partanen kertoo, että kultakaivoksia löytyy muualtakin maastamme, mutta vaikka niiden läheisten purojen varsilta on yritetty kultaa huuhtoa, ei se ole kannattanut. Kullan etsijät suuntaavat pohjoiseen: Ivalojoelle, Saariselälle, Tankavaaraan ja tietymättömien taivalten taakse syrjäiselle Lemmenjoelle. Vaikeasti saavutettava joki on maamme todellinen kultasuoni.
– Suomesta löydetään huuhtomalla kultaa noin 20-30 kiloa vuodessa, ja siitä 90 prosenttia Lemmenjoelta, Partanen kertoo. 90 prosenttia löydöistä päätyy ammattilaisten tai aktiivisten harrastajien taskuun, jotka käyttävät apunaan myös esimerkiksi kaivinkoneita.
Onni voi kuitenkin potkaista aloittelijaakin. Partanen muistelee ensikertalaistenkin löytäneen harvinaisia yli 20 gramman painoisia isomushippuja. Hän pitää kirjaa tavoitelluista jättihipuista, joita löytyy noin 3-10 vuodessa. Suurin hippu on huikea noin 393 gramman painoinen mötikkä, joka löydettiin Luttojoesta, nykyisen Saariselän ja Laanilan matkailukeskuksen tuntumasta vuonna 1935 ja ristittiin löytäjänsä mukaan Evertiksi.
– Kyllä joka tapauksessa jotain löytää, hengettömiä, pieniä kultahippuja. Vaatii kuitenkin onnea ja ammattitaitoa löytää isompia hippuja.
Joskus onnenpotkua joutuu odottamaan vuosikausiakin. Partanen on todistanut, millaisen riemun kauan kaivatun isomushippu tuo löytäjälleen, ja miten löydöt luovat toivoa sadoille muillekin.
Lappi ainutlaatuinen paikka maailmassa
Kultakuume iski Partaseen itseensä jo 1960-luvulla, kun hän tutustui vanhoihin kullankaivajiin ja ihastui heidän elämäntapaansa. Seuraukset olivat kohtalokkaat: toimittajana ja kustantajana uransa tehnyt Partanen on kustantanut ja kirjoittanut lukuisia kirjoja Lapin kullasta, ja on myös itse Suomen Kullankaivajain Liiton kunniajäsen.
– Olen siitä harvinainen kullankaivaja, että en ole niin paljoa kiinnostunut kaivamisesta kuin itse elämäntavasta. Olen löytänyt isoja hippuja, nimittäin ikimuistoisia ihmisiä, Partanen naurahtaa.
Suomen Lappi on Partasen mukaan ainutlaatuinen paikka koko maailmassa: Lapissa kukoistava kullankaivajien elämäntapa on muualla muuttunut jo historiaksi.
Kullalla rahoiksi?
Mutta nyt itse asiaan: voiko kullankaivuulla vaurastua?
– Totuus on, että enemmänkin köyhtyy kuin rikastuu. Mutta mahdollisuus siihen on, ja muutamia kymmeniä rikastuneita tunnetaan, Partanen väläyttää.
Moni harrastaja on korkeasti koulutettu ja ansaitsee mukavasti muulla alalla. Partanen huomauttaa kullankaivamisen rikastuttavan harrastajan elämää pikemminkin muilla tavoin kuin taloudellisesti.
– Lapin kullan arvo on niissä lisäansioissa, joita se tuo paikallisille. Aika moni talo esimerkiksi Inarin seudulla on rakennettu kullan avulla, hän kiteyttää.
Studio55.fi/ Milja Haaksluoto
Kuvat Colourbox.com, Seppo Partanen
Suomen vedenalaisten aarteiden sijainnit paljastettiin kaikille
Piileekö astiakaapissasi aarre? Näin paljon muumimukeista maksetaan!