Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys (SJHYK) järjesti sunnuntaina avoimet päivät ja perinteisen kivikirppiksen.
Kiviharrastajat ovat jo yli vuosikymmenen ajan kokoontuneet yhteisen intohimonsa pariin Helsingin Laakson sairaalan vanhan kappelin tiloihin.
SJHYK:n 650 jäsenellä on kaikilla sama mielenkiinnon kohde ja sitä on saatavilla kaikkialla:
– Kivi. Voisi sanoa, että se on aika lailla ikuista. Sitä löytyy luonnosta, se on halpa materiaali, sitä pystyy itse etsimään, harrastuksen helpoutta avaa yhdistyksen puheenjohtaja Petri Sipilä.
100 vuotta vanha kappeli tarjoaa kiviharrastajille monipuoliset tilat – kivien tunnistusta pyöröhiontaa, kaiverrusta, viistehiontaa ja hopean työstöä. Yhdistyksen tiloissa kivet jalostuvat koruiksi ja koriste-esineiksi.
Ainutlaatuisia koruja, joilla on tunnearvoa
Sipilä itse on erikoistunut hopeakorujen työstöön, joissa hän hyödyntää erilaisia luonnonkiviä. Koru, jota koristaa itse valittu kivi, on lahja tai muisto, jollaista ei kaupasta voi ostaa.
– Joku haluaa tehdä sukulaiselleen muistokorun vanhasta lapsuudenkodista tai jostain rakkaasta paikasta. Ja sieltä löytynyt kivi, vähän erikoinen tai ihan tavallinenkin, hiotaan ja siitä tehdään koru, jonka tunnearvo säilyy lähes ikuisesti, Sipilä kertoo.
Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys koostuu usean eri ammattikunnan edustajista. Kuka vain, kivistä kiinnostunut, voi liittyä yhdistykseen.
Sipilä itse on koulutukseltaan fyysikko. Hän on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Tämä koruhomma on on niin erilaista, se kiinnostaa. Sellaisille, jotka tekevät paljon ajatustyötä ja toimistotyötä, tämä on hyvää vastapainoa, Sipilä kertoo.
Kivikirppikseltä helpotusta kivimaniaan
Vanhan kappelin edustalla järjestettiin sunnuntaina myös perinteinen kivikirppis.
Kivikirppiksellä harrastajat myyvät itse keräämiänsä aarteita muille aiheesta kiinnostuneille. Paikalla oli kymmeniä kiviharrastajia.
– Toiset ovat joskus löytäneet hyviä kiviä ja niitä on kertynyt ämpäreihin ehkä enemmän, kuin itse pystyy hiomaan. Täällä avuliaat myyjät helpottavat toisten kivimaniaa sillä, että sieltä saa kohtuullisen edullisesti hiottavaa kivimateriaalia, Sipilä selventää.
Monella kiviharrastus on alkanut jo lapsena.
– Ihan pienenä aloin keräämään kiviä maasta. Laittelin kiviä taskuun, jonka äiti ja mummo huomasivat. Mummo alkoi tuoda ulkomailta mulle erilaisia kiviä ja siitä se lähti, ulkomailta asti kiviä myytäväksi tuonut Antti Mäkinen kertoo.
Mäkistä harrastuksessa kiehtoo juurikin kansainvälisyys.
– Tämä yhdistää ihmiset ympäri maailmaa. Joka puolelta löytyy erilaisia mineraaleja, jalokiviä ja korukiviä. Ja uusia ihmisiä, hän summaa.
Kiviostoksille oli saapunut myös kultasepäksi opiskeleva Rosa Turunen, tavoitteenaan löytää kiviä korutöihinsä.
– Tämä on nyt kolmas pöytä ja melkein jokaisesta on tullut jotain mukaan. Kyllä näille aina jotain käyttöä löytyy, Turunen kertoo löydöistään.
Miltä näyttää kivikirppiksellä ja miten kiven murikasta voidaan työstää koru? Mikäli kivet kiinnostavat, vastauksen kysymyksiin näet artikkelin alussa olevalta videolta.