Vedenalaisten muinaisjäännösten kunnioittaminen on lisääntynyt ja niin sanottu aarteenmetsästys vähentynyt. Meriarkeologian yksikön tutkija Mari Salminen kertoo, että julkisella internetiin laitetulla hylkyrekisterillä haetaan kunnioitusta vedenalaiselle kulttuuriperinnölle.
– Muinaisjäännöksiin kajoaminen on onneksi ollut vähentymään päin sukeltajien asenteiden muuttuessa kunnioittavampaan suuntaan. Pyrimme vaikuttamaan asenteisiin tietoa levittämällä, kertoo arkeologi Mari Salminen.
Vedenpohjan aarteet ovat osa kulttuuriperintöä. Suomen laki kieltää rangaistuksen uhalla kajoamasta kohteisiin ja tuhoamasta niitä.
– Osalla sukeltajista, koko ajan vähenevällä osalla, on ollut valitettava tapa noukkia mukaansa matkamuistoja hylkykohteilta. Samat ihmiset saattavat kuitenkin esimerkiksi palauttaa kadulta löytämänsä lompakon ja jättää luonnonsuojelualueella kasvavat rauhoitetut kasvit noukkimatta.
– Kyse on kuitenkin periaatteessa samasta asiasta, luonnon ja kulttuuriperinnön kunnioittamisesta. Vedenalaiset muinaisjäännökset ovat myös lain nojalla rauhoitettuja ja suojeltuja, Salminen muistuttaa.
Mari Salminen ei osaa sanoa, miksi ihmiset haluavat viedä esineitä mukanaan.
– Vaikka veden pohjasta viedään tavaraa, kestävä suojelu ei voi perustua kohteiden salaamiseen.
– Meillä on myös ollut sellaisia tapauksia, että ihmiset ovat myöhemmin todenneet, että miksi minä toin tämän ylös ja palauttaneet sen hylkyyn tai museoviranomaisille. Tällöin pitäisi myös muistaa ja kertoa se paikka, mistä esine on nostettu.
Salminen toivoo internetissä muinaisjäännösrekisterin osana julki olevan vedenalaislöytöjen rekisterin innostavan kunnioittamaan hylkyjä yhä enemmän.
