Siitä lähdetään, että palkankorotuksia tulee, mutta palkkajuhliin ei varmaan kukaan usko. Näin ennakoi suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta syksyllä alkavan työmarkkinakierroksen tavoitteita.
– Emme toivo, eikä työnantajakaan taida toivoa, että hallitus olisi tässä mukana veroratkaisulla, vaan että se olisi aito palkkakierros ja ostovoiman myönteinen kehittyminen otetaan palkankorotuksesta. Inflaatiotarkistukset taulukoihin totta kai, mutta mitään yleistä veroalennusta emme tässä vaiheessa havittele, Eloranta sanoo STT:n haastattelussa.
Eloranta ei uskalla veikata prosentteja, mutta siihen hän uskoo, että liitot ymmärtävät vastuunsa ja haluavat säilyttää hyvän vireen työllisyydessä.
– Seuraava palkkakierros on työllisyysnäkökulmasta tärkein toimi. Jos työttömyysturvaa leikataan reilusti, sillä saadaan maksimissaan toistakymmentätuhatta uutta työpaikkaa ja toisin päin tiedämme sen, että jos palkkakierroksella sössitään, sieltä tulee kymmeniätuhansia työttömiä.
Kierroksen avaa jälleen Teollisuusliitto, joka haluaa ennen kaikkea kaikista sopimuksistaan kilpailukykysopimuksen eli kikyn tuoman työajan pidennyksen pois.
– On hyvin ratkaisevaa, miten Teollisuusliitto lähtee eteenpäin, koska se viitoittaa joka tapauksessa tietä kaikille, jotka perässä tulevat.
Eloranta uskookin, että kiky-tunneista tulee seuraavan kierroksen kiistakapula joka pöydässä.
Keskitetty kiky-ratkaisu mahdollinen, jos toimeksianto tulee
Myös pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi tällä viikolla, että työajan lisäys muodostaa erityisiä jännitteitä työehtokierroksella. Siksi pääministeri toivoo työmarkkinajärjestöiltä keskitettyä ratkaisua tilanteen hölläämiseksi.
Elorannan mielestä se on aivan mahdollista siitä huolimatta, että eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten työajan pidennykset on toteutettu.
– Työmarkkinaosapuolet ovat yleensä olleet luovia asioita ratkomaan, jos toimeksianto tulee tai on yhteinen näkemys siitä, että asia pitää tavalla tai toisella hoitaa. Myös viimeksi sovittiin yhdessä keskitetysti se 24 tuntia, ja jokainen liitto teki omat sovelluksensa, miten se otettiin käyttöön.
Järjestöt sopivat kesällä 2016, että vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Eloranta muistuttaa, että 24 tunnin sijasta töitä olisi nyt sata tuntia lisää, jos silloisen halllituksen toiveiden mukaan olisi menty.
– Me emme ehkä ole riittävän hyvin osanneet kertoa, mitä kaikkea liitot kuitenkin ovat saaneet aikaiseksi. Sekään ei pysy, ellei joku ole koko ajan perään katsomassa, niin kuin viime hallituskaudella nähtiin.
Vähän alkukankeutta uuden hallituksen kanssa
Hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöjen apua työllisyystoimien löytymiseksi. Elorannan mielestä toimintatapa on ihan hyvä, vaikka "siinä on ollut vähän alkukankeutta, miten työ lähtee käyntiin ja miten keskinäiset vastuusuhteet menevät".
Ensimmäisiä kolmikantaneuvotteluita aloitellaan hänen mukaansa ensi viikolla, mutta vielä syksyn budjettiriihessä uusia avauksia tuskin kuullaan.
– On ihan hyvä, että työmarkkinajärjestöt pääsevät hakemaan ratkaisua asioissa, jotka keskeisesti kuuluvat niiden kentälle, on se sitten osaaminen, maahanmuutto, työlainsäädäntö tai sosiaaliturvakysymykset. Uskon, että hallituksen tahtotilalla on vaikutusta siihen, miten järjestöt tätä vievät eteenpän ja siihen suhtautuvat.
Vastuuta työmarkkinajärjestöille on kuitenkin Elorannan mukaan turha sysätä, sillä hallitus on itse asettanut oman 75 prosentin työllisyysastetavoitteensa.
– Jää hallituksen päätettäväksi, ottaako se valmisteluun vain ehdotukset, joissa järjestöt ovat yksimielisiä vai myös sellaisia, joissa on erimielisyyttä.
Hallituksen omat kaavailut esimerkiksi palkkatuen käytön helpottamisesta sopivat SAK:lle.
– Se on tukea työnantajalle, että hän voi maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Se on vähän toinen tarina kuin se, että laskettaisiin työehtosopimusten mukaisia palkkoja ja maksettaisiin siihen sosiaalitukea päälle. Tässä ihmiset saavat erinäiset ansiosidonnaiset etuudet palkan mukaan, mikä on esimerkiksi sairauden tai työttömyyden uhatessa parempi vaihtoehto kuin että putoaa pelkästään perusetuuksien varaan.
Esimerkiksi oppisopimuksen ja palkkatuen yhdistämistä olisi Elorannan mielestä suotavaa käyttää enemmänkin.
"Jos olet työtön ja mokaat, koko toimeentulo viedään"
Eloranta sanoo, ettei tiedä, miten hallitus aikoo aktiivimallin korvata, mutta hän uskoo toimien liittyvän työnhaun aktivoimiseen.
– Uskon, että hallitus panostaa henkilökohtaisiin työllistymissuunnitelmiin, haastatteluihin ja ohjaamiseen, ja jos työtön ei toimi niiden mukaisesti, hänelle on siitä seurauksia. Se varmaan korvaa aktiivimallia.
Elorannan mielestä on syytä muistaa, että työttömyysturva on ollut vastikkeellista ennen ja on sitä aktiivimallin jälkeenkin. Hänen mukaansa Suomessa karenssit ovat pohjoismaisessa vertailussa kovia, ilman korvausta voi joutua olemaan 90 päivää.
– Voit ajaa ylinopeutta ja saada päiväsakkoja, mutta ei se vie koko liksaa, mutta jos olet työtön ja mokaat, sinulta viedään koko toimeentulo.
SAK haluaisi karenssijärjestelmään varoitusmenettelyn. Se antaisi ihmiselle mahdollisuuden korjata virheensä ja välttyä karenssilta, jos hän on esimerkiksi unohtanut palauttaa paperit.
– Kokonaisuutta on katsottava, mutta emme ole tarkkaan määritelleet, pitäisikö esimerkiksi karenssien pituuksia muuttaa.
SAK pidentäisi muutosturvaa ja painottaisi koulutusta
SAK haluaisi myös, että työntekijän muutosturvaa parannetaan, kun irtisanominen uhkaa. Tällä hetkellä muutosturva on irtisanomisajan pituudesta riippuen 5–20 päivän palkallinen vapaa, joka Elorannan mukaan liian usein muutetaan vain rahaksi ja maksetaan pois.
– Me haluaisimme vähän pituutta lisää ja enemmän painotusta koulutukseen, jotta se työpaikka myös sitten löytyisi.
Ruotsin esimerkin perusteella Eloranta arvioi, että osa-aikatyön määrä kasvaa, kun työllisyysastetta hilataan ylöspäin.
– Herää kysymys, voisiko meillä olla jotain työn jakamisen malleja, joita julkinen valta voisi edistää.
Sellaisia voisivat olla esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmän elvyttäminen jossain muodossa osa-aikatyöhön sopivaksi tai jonkinlaisen osa-aikalisän palauttaminen.
– Kun luovasti pitää ajatella, tämänkin tyyppiset pohdinnat on ainakin hyvä ottaa pöydälle.