EK:n johtaja Ilkka Oksala MTV:n Uutisextrassa: Hallituksen on otettava vastuu vaikeistakin työllisyyspäätöksistä – komiteat ja kolmikannat eivät johda tuloksiin

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala on yksi asiantuntijoista, joita parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa on kuultu.

EK:n viesti tulevalle hallitukselle on selvä.

– Meidän tärkein viesti on tämä työlinja, niin että huomattavasti nykyistä useampi suomalainen on työssä nyt ja jatkossa. Vain sillä tavalla me voimme rahoittaa meidän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Vain sillä tavalla Suomessa yritykset pärjäävät, että meillä riittää työvoimaa. Kyllä se työlinja on tässä se ykköslinja, tähdensi Oksala haastattelussa.

Lue myös: Orpo kommentoi hallitusneuvotteluja Säätytalolla – "Kaikki tavallaan vähän seisoo ja odottaa"

Konsensus ei toimi

Oksalalla ja Elinkeinoelämän keskusliitolla on myös selvä näkemys siitä, että päävastuu vaikeistakin päätöksistä kuuluu hallitukselle. Komiteat ja kolmikannat eivät Oksalan mukaan tuota tulosta.

– Jos pyritään sellaiseen kaikenkattavaan konsensukseen, että kaikki on samaa mieltä, niin silloin ei oikeastaan pystytä esittämään yhtikäs mitään. Kyllä tämä kannustinloukkujen purkaminen edellyttää sitä, että maan hallitus – hallituspuolueet – ottaa vastuun ja tekee tämän uudistuksen. Jos odotetaan, että kaikki ovat samaa mieltä, niin sitä saa sitten odottaa todella pitkään, perustelee Oksala.

Oksala viittaa kokemuksiinsa viime vaalikauden toimineessa sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa parlamentaarisessa komiteassa.

– Kompromissit syntyivät siten, että nostettiin abstraktion tasoa. Jos oltiin eri mieltä, niin muutettiin virkkeet niin ympäripyöreiksi, että niistä saatettiin olla samaa mieltä. Se onnistuu, kun tehdään komiteamietintö, mutta jos oikeasti uudistetaan sosiaaliturvaa ja muutetaan lainsäädäntöä, niin se ei onnistu näin, täräyttää Oksala.

Leikkauksia ansiosidonnaiseen, asumistukeen ja toimeentulotukeen

Oksala korostaa työllisyyden lisäämisen ja sitä kautta julkisen talouden kohentamisen tarvetta. Tärkeimpänä keinona hän näkee työnteon kannustimien lisäämisen ja kannustinloukkujen purkamisen. 

– Niistä yksi tärkeimmistä on, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan, lyhennetään ja sen saantiehtoja muutetaan. Mutta se ei yksin riitä. On puututtava myös asumistukeen ja toimeentulotukeen, luettelee Oksala.

EK esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä, minkä uskotaan kannustavan yhä useampia työllistymään jo työttömyyden alkuvaiheessa. Nyt ansiosidonnaisen päivärahan loppuvaiheessa on alun lisäksi toinen työllistymispiikki.

EK haluaa tiukentaa myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa niin, että oikeus päivärahaan syntyisi vasta vuoden työjakson jälkeen.

Lue myös: Työttömyysturvaleikkauksilla jopa 150 miljoonan euron säästöt ja 5 000 uutta työpaikkaa? MTV sai haltuunsa muistion hallitusneuvotteluista

Ay-liike kaivaa jo sotakirveitä esiin

Ay-liikkeessä kaikki nuo hallitusneuvotteluissakin esillä olleet asiat torjutaan jyrkästi. Myös paikallisen sopimisen helpottaminen ja ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistopuheet koetaan hyökkäykseksi ay-liikettä ja sopimusten yleissitovuutta vastaan.

Oksala ei halua spekuloida mahdollisen työmarkkinakahakan mahdollisuudella vaan toivoo osapuolilta malttia.

– Me lähdetään siitä, että katsotaan maltilla, kun se hallitusohjelma valmistuu ja sitten me kaikki voimme ottaa siihen kantaa. Me toivomme, että siellä hallitusohjelmassa tehdään konkreettisia linjauksia siitä, miten työelämää kehitetään ja mahdollistetaan kannattava yritystoiminta Suomessa. Vain kannattavat yritykset pystyvät työllistämään suomalaisia Suomessa, muotoilee Oksala. 

Sote-murheet jatkuvat – uusia toimia tarvitaan

Oksala ihmettelee myös sote-uudistuksen yllättäen vaatimia jopa neljän miljardin euron lisäkuluja. Oksala moittii Uutisextran haastattelussa Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimintaa, koska uudistuksen kuluja ei alkuperäisessä budjetissa oltu otettu täysimääräisesti huomioon.

Samaan aikaan hallitusneuvotteluissa sote-kulujen kasvua pyritään leikkaamaan jopa 1,5 miljardilla eurolla. Oksalan mielestä kulujen vertailu olisi menolisäysten hillitsemisessä hyvä alku.

– Mitään valtakunnallista lakia, jolla ohjataan kaikki tuotanto tehokkaaksi, ei ole. Mutta kannatan sitä, että valtakunnallisella lailla velvoitetaan hyvinvointialueet laskemaan kaikki kustannuksensa ja sen jälkeen käymään käsiksi niin kuluihin, joissa selvästi tuotetaan jotakin kalliimmalla kuin millä sen saisi yksityisiltä tai kalliimmalla kujin millä se tuotetaan jollakin toisella hyvinvointialueella. Tämä olisi ensimmäinen askel, mutta se ei tietenkään vielä yksin riitä, kuvailee Oksala.

Oksala pitää oikeansuuntaisena myös esitystä KELA-korvausten käyttämisestä yksityisiin sote-palveluihin varsinkin niissä tapauksissa, kun julkisella puolella jonot seisovat ja yksityisellä puolella on vapaata kapasiteettia.