Lähiöuudistus Tampereen Hervannassa

Itse asiassa kyse ei ole yhdestä ainoasta projektista, vaan alahankkeita on useita. Hervannan EU-ohjelma antaa monille niistä yhteisen kehyksen, jota projektijohtaja Jukka Järvinen hahmottelee seuraavasti:

"Hervannan EU-ohjelma on Tampereen kaupungin hanke, joka on luotu Hervannan kehittämiseksi. Sillä pyritään toteuttamaan projekteja, joita rahoittaa toisaalta EU ja toisaalta valtion viranomaiset. Tavoitteita ovat esimerkiksi 1000 uutta työpaikkaa ja 385 uutta yritystä sekä vuosittain 350 urapolkua työttömille."

Hyvä esimerkki tyypillisistä, moniosaisista alahankkeista on vaikkapa "Kitti", jonka puitteissa tehdään hervantalaisia videoita, yhteisöllisyyttä lisäävää nettiTV-toimintaa ja viikoittaisia uutisia sekä jaetaan kaupungin tiedotusta tiiviissä tahdissa. Toisena osiona on puolestaan ASKI, joka tarjoaa hervantalaisille asukkaille ja yhteisöille mahdollisuuden toteuttaa asukaslähtöisiä tavoitteita EU-rahalla. Ne ovat tyypillisesti olleet ympäristön perusparantamista. Pihoja on kunnostettu ja katoksia rakennettu; taloyhtiöiden kiinnostus on herännyt, kun tieto niiden rahoitusmahdollisuuksista on saatu perille. Ei kuitenkaan sovi unohtaa monia muita, esimerkiksi kulttuuripitoisia hankkeita.

"Minun mielestäni siinä on onnistuttu aika hyvin jalkauttamaan EU-rahaa asukkaitten tarpeisiin. EU-hankkeethan ovat usein hyvinkin suuria ja massiivisia, mutta tässä EU-rahalla on toteutettu pienikokoisia hankkeita", Järvinen toteaa.

Tarja ja Arto Heikkilä ovat asuneet Hervannassa 25 vuotta. Ensimmäiseen asuntoon muutettiin 1981. Se sijaitsi kerrostalossa - kolme huonetta ja keittiö. Arto Heikkilä muistaa sen edelleen tuntuneen hyvin tilavalta: lapsilla oli oma huoneensa, vanhemmilla omansa ja sitten oli vielä olohuonekin. Oman talon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi viitisen vuotta myöhemmin.

"Silloin käytiin tutkimassa vaihtoehtoja ja tontteja monessakin paikassa. Lopputulos oli, että Hervantaan jäädään. Tästä oli tullut kotiseutu, josta ei ollut mitään hinkua muuttaa pois. Oli viihdytty tosi hyvin ja täällä olivat kaikki ne palvelut, mitä tarvittiin - ovat vieläkin. Kaupunkiin ei ole muuta syytä lähteä kuin työ."

Omaa taloa alettiin rakentaa 1987 ja siinä on 4-5 huonetta sekä keittiö. Alue on Heikkilöiden mielestä muuttunut koko ajan selvästi parempaan suuntaan. Onhan kokonainen sukupolvikin jo ehtinyt vaihtua. Myös Hervannan maine on parantunut, vaikka Arto Heikkilä kieltääkin siitä sen kummemmin kärsineensä: "Enemmän se on ollut muualla asuvien ongelma", hän kuittaa kuivasti.

"On tämä muuttunut ulkoisestikin paremman näköiseksi", Järvinen kiittelee. "Käsitys hyvästä ympäristöstä on muuttunut ja sitä me yritämme täällä noudattaa. Rakennamme Hervantaan vielä nykyisinkin aika paljon ja ulkonäkö tulee muuttumaan koko ajan jatkossakin."

Hän muistuttaa myös ihmisten muuttuneista tarpeista: "Ihmistenkin aktiviteetti on lisääntynyt, kun vapaa-aikaa on enemmän ja he etsivät uusia mahdollisuuksia sen viettämiseen. Ehkä työsidonnaisuuskin muuttuu yhteiskunnassa, mikä myöskin näkyy ihmisten toiminnassa."

Järvinen kertoo keskustelleensa hiljattain paikallisen marketin omistajan kanssa tämän jäädessä eläkkeelle. Juteltiin muun muassa siitä, mitä täällä pitäisi vielä korjata: "Hän totesi silloin, että kun on ollut asukkaiden kanssa päivittäin tekemisissä ja rupatellut paikallisista kuulumisista, he toteavat asioiden olevan täällä varsin hyvin. Ei täällä ole mitään sellaista, mistä pitäisi kovasti valittaa. Eikä kovin paljon korjattavaakaan." Laakereilla lepäämiseen ei silti ole varaa, vaan työn on jatkuttava.

"Kyllä edelleenkin on ratkaisua vaativia isoja asioita ja kysymyksiä. Yrityselämän edellytyksiä pitää parantaa kuten tähänkin asti; toisaalta työttömille pitää jatkuvasti etsiä töitä. Kaikki ongelmat eivät sentään EU-ohjelmallakaan ratkea, eikä niistä tässä yhteiskunnassa luultavasti koskaan päästä eroon EU-toimenpiteillä."

(JKA 17.3.2006)