Diabeteslääkäri näkee vastaanotollaan paljon hämmennystä; usein tyypin 2 diabetes -diagnoosin saava ei ymmärrä sairastavansa etenevää pitkäaikaissairautta, johon liittyy hankalien lisäsairauksien riski. Sairauden eteneminen tarkoittaa sitä, että sen hoitoa on päivitettävä säännöllisin väliajoin.
Tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus, jossa haiman insuliinin tuotanto hiipuu vähitellen. Sairauden toteamisen jälkeen hoito aloitetaan elintapojen muutoksella, mutta diabeteksen jatkuttua pitkään mukaan voidaan tarvita myös insuliinihoito. Sairastumisen syyt ja myös taudin etenemisen kulku ovat hyvin yksilöllisiä. Siksi myös hoidon tulee olla potilaalle tarkoin räätälöity.
– Ei tarvitse pelästyä, kun lääkäri ehdottaa pistoshoidon aloittamista. Hoidon päivittämisellä vaikutetaan potilaan terveydentilaan, mutta myös elämänlaatuun – potilaan väsymys hellittää ja mieli virkistyy kun sokerit taas normalisoituvat, asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattila Novo Nordiskilta kertoo.
Syyllistäminen ei auta
Monen tyypin 2 diabeetikon on vaikea mieltää olevansa sairas, sillä diabetes on alkuvaiheessa lähes oireeton. Onkin tärkeää, että lääkäri kommunikoi potilaalle syyllistämättä, mutta rehellisesti taudin etenemisen riskeistä, mikäli hoitosuunnitelmaa laiminlyödään.
– Rajoituksia ei saisi olla liikaa, ettei hoitoon sitoutuminen tunnu potilaasta ylivoimaiselta. Suositeltaviin elämäntapamuutoksiin kuuluvat kuitenkin liian sokerin, rasvaisen ruoan, tupakan ja alkoholin pois jättäminen. Myös stressiä tulisi välttää, unensaantiin kiinnittää huomiota ja ottaa liikunta mahdollisuuksien mukaan osaksi elämää. Muutama kuukausi hoidon aloittamisen jälkeen arvioidaan, onko valittu hoitomuoto onnistunut. Elintapahoito kulkee mukana myös sen jälkeen, kun on aika aloittaa lääkehoito, Mäkimattila selventää.
Elämäntapamuutosten aiheuttamiin tunnepuolen haasteisiin ja myös haitallisten elintapojen lopettamiseen saa apua lääkäriltä ja diabeteshoitajalta tai psykologilta. Asiantuntijalääkärin mukaan olisi suositeltavaa, että potilas jakaisi hoitosuunnitelmansa lähipiirinsä ja parhaassa tapauksessa myös työnantajansa kanssa.
– Potilaalle on helpompaa, kun hyvää tarkoittava sukulainen ei ole joka vierailulla tyrkyttämässä makeita leivonnaisia, ja työpaikan kokouskahveilla tarjotaan terveellisempi vaihtoehto perinteisen palaveripullan sijaan.
Hoidon laiminlyönti altistaa lisäsairauksille – myös yhteiskunnan kulut kasvavat
Diabeteksen hoitoon liittyy oleellisesti myös lisäsairauksien riskien hallinta. Lisäsairaudet eivät kuitenkaan ole diabeetikon ”kohtalo”, vaan usein vältettävissä, kunhan potilas noudattaa säännöllisesti päivitettyä hoitosuunnitelmaa.
Vakaviin lisäsairauksiin kuuluvat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet, joista kärsii joka kolmas diabeetikoista, silmänpohjan ongelmat sekä hermomuutokset, jotka erityisesti alaraajoissa voivat johtaa tuntopuutoksiin ja jalkahaavoihin.
– Diabeteksen huono hoito tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Käypä hoito -suosituksessa on arvioitu diabeteksen aiheuttavan noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista, joka tarkoittaa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Toimintakyvyn heikkenemisestä seuraa myös sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä – eli epäsuoria kustannuksia. Yhteiskunnan osalta diabeteksen hyvä hoito onkin kuin ”pistäisi rahaa säästöön”, Mäkimattila tiivistää.
Lähde: Novo Nordisk Farma Oy