"Kymmenien vuosien savotta edessä" – talousviisaat ennustavat Suomen kasvunäkymille vuosien mittaista jääkautta

4:57
MTV Uutiset Live: Yli 50 asiantuntijaa tyrmää Suomen koronastrategian – taloustieteen professori kertoo, miksi

Kauppalehden eilisessä Markkinaraadissa keskustelivat Varman toimitusjohtaja Risto Murto, EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen ja Taalerilta johtaja Samu Lang.

– Me olemme nyt historiallisessa vaiheessa, ehkä 15–20 vuoden periodissa, jossa suomalaisten hyvinvointi ei nouse. Bkt:n tasolla emme saavuta edellistä vuoden 2008 huippua vuonna 2024, sanoo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Markkinaraadissa.

Murto viittaa työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raporttiin, jossa arvioidaan koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen ja toimenpiteitä, joilla talouden vaurioita voidaan pienentää.

– Vihriälän raportti on hyvin dramaattinen, Murto sanoo.

– Projisio Suomen elpymisestä kertoo, että tämän vuoden loppupuolella tulemme olemaan alhaisemmalla bkt:n tasolla kuin 2008. Vuonna 2024, jos me projisoisimme bkt:n normaalin trendikasvun vuodesta 2018, ero normaaliin trendikasvuun on kertynyt 50 prosentiksi.

Savotta edessä

Tämä tarkoittaisi, että neljän vuoden päästä Suomen talous on kasvanut vain puolet siitä, mitä se olisi kasvanut ilman koronakriisiä.

– Vielä dramaattisempi juttu, joka on raportissa implisiittisesti on, että meillä ei ole enää keinoa jäljellä. Me tulemme keskustelemaan elvytyksestä, mutta usko siihen, että me oikeasti tulemme tekemäänkin jotain, alkaa olla jo poissa, Murto sanoo.

EVA:n Kurronen ei kokonaan jaa Murron kuvailemaa pessimismiä.

– Tässä on kymmenien vuosien savotta edessä, myös Kurronen sanoo.

– Tätä täytyisi nyt ajatella nuorten näkökulmasta, koska nuorille se lasku jää. Sitä ei ehditä tässä hetkessä maksaa. Sen takia meidän pitää rakentaa kasvun edellytyksiä pitkässä horisontissa ja parantaa tuottavuuskasvupotentiaalia. Hyvinvointi syntyy tuottavuudesta. Avaimia ovat koulutustason nosto, investoinnit reilu ja kilpailu. Tämä on tosi pitkäjänteistä.

Taalerin Lang pelkää, että tukipaketeista tulee normaali tapa toimia kriistilanteissa.

– Perusteorian mukaan nykyinen rahankäyttö on pois tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Velka pitää maksaa takaisin. Veroja kiristetään tai menoja supistetaan ja saadaan velat maksettua, Lang sanoo.

– Mutta jos ajattelee mihin eurokriisissäkin ajauduttiin, silloin tietyt reunavaltiot olivat ajautuneet holtittoman taloudenpidon takia huonoon tilanteeseen, Viranomaiset ja keskuspankit tulivat hätiin, perustettiin fasiliteetteja joilla pystyttiin auttaman, että ne selviävät veloistaan. On pelottava skenaario, jos tällaisesta tulee pysyvä tapa toimia. Se syö perustaa koko markkinatalouden toimivuudelta. 

”Vippaskonstien aika on ohi”

Varman Murto ei usko, että talouden käynnistämiseen löytyy vippaskonsteja. Pikemminkin edessä on ajautuminen Italian ja Japanin tielle. Valtion velkataakka jää pysyväksi.

– Vippaskonstien aika ohi. Todennäköisin skenaario on, että Suomen tilanne jollain tavalla muistuttaa Italiaa. Tilanne jäädytetään, ei ole poliittista eikä markkinatalouteen perustuvaa mekanismia, joka pakottaisi toiselle tielle. Sitten ollaan kuten Japanissa, jossa julkisen talouden velka on iso eikä kenelläkään ole mitään Excel-laskelmaa, että sitä koskaan voitaisiin hoitaa pois.

Samalla nyt jaossa olevat massiiviset tukipaketit tarkoittavat sitä, että valtion määräysvalta kasvaa taloudessa, ja uhkana on valtiokapitalismi.

– Finanssikriisin jälkeen tuli poliittinen mandaatti kahlita pankkeja. Pankithan ovat vapaita liikelaitoksia, paitsi että hallitus, johto, riskiprofiili ja osingot määritellään julkisen valvojan kautta, eli pitää saada hyväksynnät ja niin pois päin, Murto sanoo ironisesti.

– Tehtiin suuri interventio ja rakennettiin pankkisektori, joka osakkeenomistajan näkökulmasta on puolijulkinen tällä hetkellä. Nyt kysymys on, että mikä tulee olemaan se poliittinen backslash tästä aallosta. Yksi sektori joka tulee olemaan täysin julkisen sektorin hanskassa tulevaisuudessa, on lentoyhtiöt. Kaikki isot lentoyhtiöt ovat jollain tavalla julkisen sektorin tuen varassa.

– Ravintolat on niin sirpaleinen toimiala, että riski” että meille tulisi iso julkisen sektorin ravintolabisnes on ehkä pieni, Murto lohkaisee.

– Mutta jos meillä olisi esimerkiksi iso risteilybisnes kuten Miamissa, eurooppalainen ratkaisu olisi kyllä ollut, että se tulisi jollakin tavalla julkisen sektorin syliin.

Tukitoimille korkeintaan välttävä arvosana

Raati ei anna kovin hyvää arvosanaa hallituksen tähänastisille pelastustoimille.

– Yritystukia tarvitaan nyt, kun palvelusektori on mennyt näin pahaksi, mutta tuissa on se ongelma, että kun niitä jaetaan kiireessä, tulee paljon huteja, EVA:n Kurronen sanoo.

– Sen takia ymmärrän, että tukia jaetaan vain sen verran kuin on pakko ettei tule turhia konkursseja hyville yrityksille. Itse ennemmin puhuisin sellaisten tukipakettien puolesta, jotka ovat myös yritystukia, esimerkiksi tämä lomautusten helpottaminen. Annettiin kaikille yrityksille mahdollisuus reagoida ja alentaa kustannuksia nopeasti. Valtio otti lomautettujen palkan maksun yrityksiltä pois.

Kurronen ehdottaa sairauslomien kustannusten osittaista siirtoa valtion kontolle.

– Tulevaisuudessa voitaisiin ajatella, että olisiko järkevää että julkinen valta ottaisi sairauslomakustannuksia pois yrityksiltä. Ihmisten on nyt jäätävä kotiin hyvin herkästi jos on pikkaisen kurkku kipeä, vaikka he normaalioloissa menisivät töihin. Tuleeko näistä taas yrityksille ylimääräinen taakka.

Kiitosta lomautusjärjestelmästä

Taalerin Lang kiittelee suomalaista lomautusjärjestelmää.

– Se on tässä toiminut. Mittakaavassa se on ollut isoin asia yrityksille, mutta ei ratkaise vuokrakuluja ja muita vastaavia. 

Selvästi on kärsitty siitä, että valmiita instituutioita ja kanavia kohdentaa tukea ei ole ollut. Tämä on ollut pienten yritysten ja palvelualan yritysten kriisi, ja meillä ei ole ollut kanavaa. Se on tökkinyt tällä hetkellä. Valitettavasti nyt peukku täytyy laittaa alas, Varman Murto kuvaa tähänastisia talouden pelastustoimia..

– Peukku menee pikkuisen alas. Ymmärretään kyllä, että tämä ei ole ollut helppo rasti toteuttaa, koska niitä kanavia ei ole mutta se, miten pitkään ravintolat ovat joutuneet odottamaan edes tietoja, vetää peukkua alaspäin, EVA:n kurronen sanoo.

– Hyvästä yrityksestä peukku, mutta toteutuksesta ehkä vähän alaviistoon, kuittaa Taalerin Lang.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja