Taloustieteen dosentti: Ei toisteta koronan kanssa samoja virheitä kuin 1990-luvun laman aikana

Taloustieteen dosentti, GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen hahmottelee Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan Suomen talouden ”kylmäkäynnistystä”.

– Suomi, kuten suuri osa maailman maista, on uuden edessä. Miten moderni talous avataan tehokkaasti pitkään kestäneen sulun jälkeen? On selvää, että tähän voidaan löytää keinot vain yrityksen ja erehdyksen kautta. On niin ikään selvää, että tämä on ”palapeli”, jota emme voi odottaa ratkaisevamme kuin osittain etukäteen, hän kommentoi.

Lue myös: MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Kanadan parlamentilta suurin taloudellinen toimi sitten toisen maailmansodan – valtio maksaa palkkoja 73 miljardin ohjelmalla

Malinen pitää todennäköisenä, ettei kyseessä ole kertaluontoinen, mahdollisesti kesään mennessä ohittuva kriisi.

– Tämä on todennäköisesti vain alkusoitto talouskriisille, johon meidän pitää varautua. On myös varauduttava siihen mahdollisuuteen, että koemme pandemian toisen aallon esimerkiksi ensi talvena, hän sanoo.

– Pahimmassa tapauksessa suistumme pitkään maailmanlaajuiseen lamaan sekä työvoiman ja pääomien liikkuvuuden rajoituksiin. Tämä tarkoittaisi, että tippuisimme todennäköisesti pitkäksi aikaa lähes täysin kotimaisen kulutuksen ja tuotantoresurssien varaan. Tämä on tärkeää huomioida kaikissa tulevaisuutta koskevissa talousmallinnuksissa. Vientiin liittyy erityisen suuria riskejä tänä ja ensi vuonna. Emme voi odottaa nopeaa vetoapua maailmantaloudelta, Malinen jatkaa.

Hän listaa olennaisia toimia, jotka Suomessa tulisi nyt ottaa huomioon. Listauksen taustalla on perusoletus siitä, ettei Suomi saa vetoapua maailmantaloudelta ainakaan tänä vuonna.

"Jos kyseessä olisi kertaluontoinen kriisi, en olisi niin huolissani”

Ensimmäiseksi on Malisen mukaan varmistettava peruselinkeinojen hyödykkeiden saatavuus nykyistä selvemmin. Hän viittaa elintarvikkeisiin, terveystarvikkeisiin, varaosiin ja energiaan.

– Tämän vuoksi kotimaista tuotantoa ja yritystoimintaa on suosittava voimakkaasti, jopa itsekkäästi. Tämä tarkoittaa suoraa tukea, toimitustukea ja kykyä sopia hyvin vapaasti esimerkiksi kausityöläisten käytöstä. On ehdottoman tärkeää varmistaa koko kotimainen ruoantuotantoketju, Malinen katsoo.

Lue myös: Ennusteen mukaan asuntojen hinnat lähtevät laskuun asuntokaupan kyykkäyksen myötä – hinnat halpenemassa myös Helsingissä ensimmäistä kertaa vuosiin

Seuraava kohta listalla on paluu työpaikoille ja työnteon uudistaminen. Malinen arvioi, että ihmisten paluu työpaikoille ja kuluttamaan tulee olemaan hidasta sekä viruspelon, taloudellisen epävarmuuden, tottumusten että uusien etätyömahdollisuuksien avautumisen vuoksi.

– Ihmisten ja yritysten on annettava sopia työnteosta sekä omasta ja työpaikkansa toiminnasta paljon aikaisempaa joustavammin. Erityisesti työtuntien käytössä tulisi olla suuret joustot, jolloin normaalityöajoista voitaisiin poiketa.

Kolmanneksi Malinen suosittelee, että julkista velanottoa on pyrittävä hidastamaan menoja karsimalla ja tarvittaessa jopa verotusta ja sen progressiivisuutta tilapäisesti kasvattamalla.

– Suomen valtio on velkaantumassa huimaa vauhtia. Lisävelan tarve voi tänä vuonna ylittää jopa 20 miljardia euroa! Jos kyseessä olisi kertaluontoinen kriisi, en olisi niin huolissani, mutta entä jos edessämme on 3-5 vuoden taantuma tai lama? Valtio ei yksinkertaisesti pysty peittämään sellaista kuoppaa taloudessamme ottamalla velkaa, eikä se edes olisi järkevää, hän kommentoi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) arvioi ennen pääsiäistä, että valtion velkaantuminen tulee olemaan kaksinumeroista.

– Jos ensimmäinen numero on kakkonen ja se siinä pysyy, niin silloin me jotenkuten selviämme tästä tilanteesta, Kulmuni sanoi ennen kehysriihen alkua.

Tuomas Malinen nostaa esiin myös sen, että monilla kotitalouksilla ja yrittäjille on paljon velkaa, eivätkä he ole luonnollisesti pystyneet näkemään talouskriisin tuloa. Hän varoittaa samalla 1990-luvun lamaan liittyneiden virheiden toistamisesta.

– Jos annamme yrittäjien ja kotitalouksien vajota vuosia kestäviin velkajärjestelyihin, kriisistä tulee syvempi ja taloutemme uusi nousu lykkääntyy. Ehkä pahin 1990-luvun lamaan liittyneistä virheistä oli, että suuri määrä yrittäjiä ja takaajia tuomittiin elinikäiseen velkavankeuteen. On äärimmäisen tärkeää, että tätä virhettä ei toisteta nyt! Tämän takia on pikavauhtia luotava nopean henkilökohtaisen konkurssin salliva menettely.

Viimeiseksi Malinen esittää, että on laadittava selkeät kriteerit sille, mille yrityksille ja toiminnoille kannattaa antaa tukia, mikäli lisätukia vielä tarvitaan.

– On tärkeää huomioida, että Suomeen julistettu hätätila käytännössä mahdollistaa lähes kaikkien kansainvälisten sopimuksen ohittamisen hätätilan keston ajalta. Näin voimme esimerkiksi tukea maatalouttamme aivan oman halumme mukaan tänä kriittisenä aikana.

Koronapandemian pahentuessa talousennusteet ovat heikentyneet viikko viikolta. Suomen talouden kannalta on paljon kiinni siitä, miten pahasti maailmantalous hyytyy. Ennusteet lähtevät siitä, että Suomen talous supistuu selvästi tänä vuonna. Kysymys on siitä, kuinka paljon talous lopulta supistuu.