Kuusi yllättävää älykkyyden kääntöpuolta – ihailtu piirre voi tehdä elämästä kärsimystä

11:23
Millaista on elämä lapsineron kanssa? Katso yhden perheen haastattelu videolta.

Parhaimmillaan älykkyys ei vaikuta ihmisen tyytyväisyyteen omaan elämäänsä, mutta pahimmillaan se voi jopa nakertaa sitä.

Elämä älykkönä ei välttämättä ole helppoa. Business Insider ja BBC selvittivät älykkyyden kääntöpuolia ja sitä, mistä ne johtuvat.

1. Kuuntelet tunteiden sijaan vain järkeä

Tunteiden sanoittaminen on tärkeä tunnetaito, joka auttaa ymmärtämään ja nimeämään sisäisiä kokemuksia. Mutta jos tunnemaailman ymmärtäminen perustuu vain tunteiden selittämiselle, ei ihminen koe tunteiden suorasta ilmaisemisesta – kuten huutamisesta, tanssimisesta tai itkemisestä – seuraavaa helpotusta.

Kognitiiviset taidot eivät kuljekaan käsi kädessä tunnetaitojen kanssa eivätkä älyköt välttämättä hyödynnä tunnetaitoja ongelmanratkaisussa. Eräässä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että korkea tunneälykkyys kompensoi matalaa kognitiivista kyvykkyyttä ainakin työpaikalla.

2. Ihmiset odottavat sinulta liikoja

Superälykkäät ihmiset saattavat kohdata voimakkaita ulkoa tulevia paineita, kun kanssaeläjät olettavat älykön aina loistavan. Tämä voi saada ihmisen pelkäämään epäonnistumista ja välttelemään riskejä.

Psychology Today -sivustolle potentiaalisuuden taakasta kirjoittanut psykologi Eileen Kennedy-Moore sanoo, että akateemisesti älykkäät lapset voivat kokea suuria paineita menestyä. Tämä voi johtaa keskittymisen suuntautumiseen siihen, mitä he tekevät, sen sijaan, keitä he ovat.

Esimerkiksi amerikkalaisista 1920-luvulla älykkäiksi luokitelluista oppilaista moni kertoi 1990-luvun lopulla ilmestyneessä tutkimuksessa kokeneensa leiman vitsaukseksi, kun ihminen ei tuntenut täyttäneensä nuorena asetettuja odotuksia. 

3. Et opi ahkeruuden merkitystä

Moni älypää voi kokea selviävänsä helpommalla kuin vähemmän älykkäät ihmiset. Korkea älykkyysosamäärä ei kuitenkaan välttämättä johda menestymiseen esimerkiksi työelämässä, jos ihminen ei opi pitkäjänteisyyttä tai hyvää työmoraalia.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että tunnollisuus korreloi negatiivisesti tietyntyyppisen älykkyyden kanssa. Voi olla, että hyvin älykkäät ihmiset eivät usko, että heidän pitää työskennellä yhtä kovasti saavuttaakseen haluamansa.

4. Muut ärsyyntyvät, kun korjailet heidän sanomisiaan

Älyköllä voi olla taipumus korjailla muiden ihmisten virheellisiä väittämiä, vaikka nämä eivät tavasta pitäisi. Sanomisten korjailu voi loukata tai nolata keskustelukumppanin ja johtaa pahimmillaan ihmissuhteiden kariutumiseen.

Mikäli älykkö mielii muiden pitävän itsestään, hänen kannattaa ennemmin kysellä kuin päteä. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa selvisi, että ihmiset pitävät eniten keskustelukumppaneista, jotka kyselevät paljon.

5. Yliajattelet asioita

Liiallinen asioiden mietiskely ja analysointi voi olla taakka. Yrittäessään selittää maailmaa voi törmätä karuun ajatukseen siitä, miten katoavaista ja merkityksetöntä kaikki on, ja kuinka maailma tuhoutuu.

Tutkijat ovatkin huomanneet, että kielellinen älykkyys ennustaa huolta ja asioiden märehtimistä, ja että älykkäillä on enemmän ahdistuneisuutta arkisistakin asioista. Kuten Ernest Hemingway kirjoitti: "Älykkäiden ihmisten onnellisuus on harvinaisin asia, jonka tiedän."

Toisinaan vaihtoehtojen ajattelu ja ylianalysointi voi myös johtaa siihen, että ihminen ei pysty tekemään päätöksiä.

6. Ymmärrät, kuinka vähän tiedät

Mitä enemmän ihminen tietää, sitä paremmin hän tajuaa, kuinka vähän tietääkään. Tutkimusten mukaan älyllisesti nöyrillä ihmisillä on muita parempi yleistieto, kun taas vähemmän älykkäät yliarvioivat helpommin kykynsä.

Oman rajallisuutensa myöntäminen voi tuntua kiroukselta, kun ihminen kokee, ettei tule koskaan ymmärtämään kaikkea, mitä hänen ympärillään tapahtuu.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja