Tutkimusten mukaan lapsinerous johtuu puoliksi geeneistä ja puolet on ympäristötekijöistä johtuvaa.
Kun puhutaan erityislahjakkaista lapsista, monelle voi tulla mieleen säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart. Mozart oli musikaalinen lapsinero, joka jo 8-vuotiaana sävelsi ensimmäisen sinfoniansa. Musikaalisuus oli Mozartilla varmasti verissä, mutta osuutensa lapsinerolle antoi tämän säveltäjäisä, joka piti lasta tiukassa kontrollissa.
Myös suomalainen Jasper osoitti erityiset lahjansa jo nuorella iällä vanhemmilleen. Hän puhui kokonaisilla lauseilla jo vuoden ikäisenä ja kahden vuoden iässä kokosi monesta sadasta palasta koostuvia palapelejä. Kielellisesti lahjakkaan Jasperin vanhemmilla ei ollut vertailukohtaa siihen, mikä oli normaalia kehitystä, koska poika oli heidän esikoisensa.
Käännekohta oli perheen matka Brasiliaan, jossa lahjakkaiden lapsien parissa työskentelevä perhetuttu huomasi Jasperin erityiset lahjat kielissä.
– Hän kysyi, saisiko hän opettaa Jasperille portugalia, äiti Laura muistelee Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Pojalle pari päivää kieltä opettanut perhetuttu kertoi myöhemmin Lauralle, että Jasper on ilmiömäinen.
"Hyvin tyypillinen tarina"
Elämä lapsineron kanssa on kuitenkin ollut vanhemmille ajoittain uuvuttavaa jatkuvan tiedonjanon ja kysymystulvan takia. Koulunkäynnin aloittaminen jännitti myös. Pelot kuitenkin osoittautuivat turhiksi ja nykyisin koulu tarjoaa pojalle lisätehtäviä ja vapauden edetä koulukirjojen kanssa muita nopeammin.
Tällä hetkellä Jasper opettelee vapaa-ajallaan omaksi ilokseen viroa ja espanjaa.
– Hyvin tyypillinen tarina, Mensan testivastaava Viliina Lilja kommentoi Jasperin tapausta.
Jasperin tarinassa pistää silmään pojan vaatimattomuus omaa erityiskykyä kohtaan.
– Älykkyys on yksi ihmisen ominaisuus, olemme moninaisia kokonaisuuksia, ettei se meitä ihmisenä määritä, Lilja toteaa.
Katso videolta Jasperin tarina kokonaisuudessaan ja Viliina Liljan haastattelu lapsineroudesta ja poikkeuksellisesta älykkyydestä.