Ranskalaiset tiedemiehet ovat löytäneet uuden veriryhmän rutiininomaisessa verikokeessa. Suomen oma harvinaisuus on Jk-3.
Monet ihmiset tietävät veriryhmänsä; se on joko A, B, O tai AB.
Lisäksi jokainen pääryhmä jaetaan niin sanotun reesustekijän mukaan Rh D -positiiviseen ja Rh D -negatiiviseen.
Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+. Vähiten suomalaisia kuuluu ryhmään AB-.
Nämä tutut luokat edustavat kuitenkin vain osaa veriryhmäjärjestelmistä, jotka määrittävät verensiirtojen yhteensopivuuden.
Ranskalaistutkijat törmäsivät vastikään täysin uuteen, Gwada-negatiiviseksi kutsuttuun verityyppiin. Se löytyi eräältä naiselta Ranskalle kuuluvalta Guadeloupen saarelta. Asiasta kertoo The Conversation-lehti.
Kyseessä on 48. tunnistettu veriryhmä.
Naisen veri oli niin ainutlaatuista, etteivät lääkärit löytäneet hänelle yhtään sopivaa luovuttajaa. Naisen veriplasma reagoi kaikkiin mahdollisiin testattuihin luovuttajanäytteisiin, myös hänen omien sisarustensa antamiin.
Näin ollen hänelle oli mahdotonta löytää sopivaa verenluovuttajaa.
Lue myös: Jos on kiire, veri kuljetetaan potilaalle jopa taksilla – mihin yhden luovutuskerran veri riittää?
Elämän ihmeellisyys ja arvoitus
Asiantuntijoiden mukaan Guadeloupen tapaus kertoo ihmisen geneettisen monimuotoisuuden ihmeellisyydestä, vaikka se aiheuttaakin haasteita terveydenhoidolle.
Ranskalaiset tutkijat myöntävät, etteivät he voi ennustaa, mitä tapahtuisi, jos guadeloupelaiselle naiselle siirrettäisiin Gwada-yhteensopimatonta verta.
Ja vaikka muita Gwada-negatiivisia ihmisiä olisikin olemassa, heitä olisi äärimmäisen vaikea löytää. On myös epäselvää, voivatko he ryhtyä verenluovuttajiksi.
Tulevaisuudessa verisoluja saatetaan kasvattaa laboratoriossa, jolloin ongelma voi ratketa. Tutkijat työskentelevät The Conversationin mukaan jo nyt kasvattaakseen punasoluja kantasoluista.
Lue myös: Kuinka helposti sairastut norovirukseen? Riskiin voi vaikuttaa seikka, jolle et mahda mitään
Suomella oma harvinaisuutensa
Harvinaisia veriryhmiä on kaikkialla maailmassa, muistuttaa Suomen Punaisen Ristin veripalvelun johtaja Johanna Castrén.
– Harvinaiseksi veriryhmäksi kutsutaan sellaista veriryhmää, jota esiintyy alle yhdellä tuhannesta ihmisellä, Castrén selvittää MTV Uutisille.
Suomessakin on ihan oma, kantasuomalaisen väestön harvinaisuus: Jk-3-veriryhmä.
– Tämän veriryhmän omaavia luovuttajia meillä on rekisterissämme aktiivisena alle 30 kappaletta. Näitä Jk-3-veriä tarvitaan myös yksittäisten suomalaistaustaisten potilaiden hoitoon esimerkiksi Ruotsissa ja USA:ssa, koska heillä tätä veriryhmää ei esiinny kantaväestössä lainkaan.
Jäädytys ja sulatus mahdollista
Castrénin mukaan harvinaisten veriryhmien punasoluvalmisteita myös pakastetaan ja sulatetaan tarvittaessa potilaan hoitoon.
– Kaiken kaikkiaan harvinaisten verien valmisteita lähetetään meiltä noin kerran kuussa. Harvinaisuuksia sulatetaan harvemmin kuin joka kuukausi.
– Harvinaisten verien saatavuuden hallinnassa kansainvälisillä verkostoilla ja aktiivisella yhteistyöllä veripankkien välillä on iso merkitys.
Lue myös: Voisiko lemmikkisi ojentaa auttavan tassunsa? Koirien ja kissojen hätäverestä huutava pula
Perusvertakin tarvitaan
Castrén kertoo, että välillä on haasteita perusveriryhmienkin luovuttajien tavoittamisessa.
– Esimerkiksi juuri tällä hetkellä tavoittelemme lisää ABO-veriryhmäjärjestelmän eli perusveriryhmien Rh-negatiivisten veriryhmien luovuttajia, A-, B-, O-, AB-.
– Näissä veriryhmissä on vain muutama pieni osa suomalaisia, ja varsinkin nyt kesähelteillä on haasteita tavoittaa riittävästi näiden "ei niin yleisten" veriryhmien luovuttajia, noista varsinaisista harvinaisuuksista puhumattakaan.