Tutkijat: Kiroilu voi olla merkki kielellisestä ylivertaisuudesta

Stressi nostaa verenpainetta - faktaa vai fiktiota? 10:29
KATSO MYÖS: Stressi nostaa verenpainetta - faktaa vai fiktiota?

Asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan kiroilulla on turhaan huono maine, sillä siitä on yllättäviä hyötyjä.

Kiroilemista pidetään kohteliaassa yhteiskunnassa usein merkkinä matalasta älykkyydestä ja vähästä koulutuksesta, suorastaan vulgaarina tapana.

Tämä oletus on CNN:n mukaan kuitenkin kaukana todesta, sillä kiroilu saattaakin olla osoitus kielellisestä ylivertaisuudesta. 

– Kiroilulla on monia etuja. Kiroilun hyödyt ovat tulleet esille viimeisen kahden vuosikymmenen aikana aivojen ja tunteiden monien tutkimusten sekä paljon paremman teknologian ansiosta, yli 40 vuotta kiroilua tutkinut psykologian emeritusprofessori Timothy Jay Massachusetts College of Liberal Artsista kertoo.

Kiroilu saattaa olla merkki älykkyydestä

Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan hyvin koulutetut ihmiset, joilla oli käytössään runsaasti sanastoa, keksivät paremmin kirosanoja kuin ne, joille suullinen ilmaisu oli vähemmän sujuvaa.

Tutkimuksessa osallistujia pyydettiin luettelemaan minuutin aikana mahdollisimman monta sanaa, jotka alkavat kirjaimilla F, A tai S. Seuraava minuutti omistettiin noilla kolmella kirjaimella alkavien kirosanojen keksimiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että ne, jotka keksivät eniten F-, A- ja S-sanoja, keksivät myös eniten kirosanoja.

Kiroilu voi Jayn mukaan olla myös merkki sosiaalisesta älykkyydestä.

– Vaatii pelisilmää tietää, missä ja milloin on sopivaa kiroilla ja milloin ei. Se on sosiaalinen kognitiivinen taito, kuten oikeiden vaatteiden valitseminen oikeaan tilanteeseen, ja aika hienostunut sosiaalinen työkalu, Jay toteaa.

Kiroilu saattaa viestiä rehellisyydestä

Tiede on löytänyt positiivisen yhteyden myös kirosanojen ja rehellisyyden välillä. 

Vuonna 2017 julkaistussa kolmen tutkimuksen sarjassa todettiin, että ihmiset, jotka kiroilevat, valehtelevat vähemmän ihmissuhteissa ja he olivat kaiken kaikkiaan rehellisempiä.

– Kun ilmaiset tunteitasi rehellisesti voimakkain sanoin, olet samalla rehellisempi, Jay selittää.

Kiroilusta saa sisua

Kiroilun on tutkittu auttavan myös parempiin fyysisiin suorituksiin sekä kestämään paremmin kipua.

Tutkimuksen mukaan polkupyöräilijöillä, jotka kirosivat polkiessaan vastusta vastaan, oli enemmän kestävyyttä ja voimaa kuin ihmisillä, jotka käyttivät "neutraaleja" sanoja.

Rivouksien huutaminen ei auta pelkästään kestävyyttäsi: Jos jätät vahingossa sormesi auton oven väliin, saatat tuntea vähemmän kipua, jos kiroat rehellisesti "p*ska" sen sijaan, että huutelisit "himputtia".

Toisessa tutkimuksessa todettiin, että ihmiset, jotka kirosivat laskiessaan kätensä jäiseen veteen, tunsivat vähemmän kipua ja pystyivät pitämään kätensä vedessä pidempään kuin he, jotka sanoivat neutraalin sanan.

– Pääviesti on, että kiroilu auttaa selviytymään kivusta, sanoi tutkija ja psykologi Richard StephensCNN:n aikaisemmassa haastattelussa.

Stephenin mukaan kiroilu tuottaa stressireaktion, joka käynnistää kehon muinaisen puolustusrefleksin. Adrenaliinivirtaus lisää sykettä ja hengitystä valmistaen lihaksia taisteluun tai pakenemiseen.

Kirosanat saattavat kuitenkin menettää tehoaan, jos niitä käyttää liikaa.

Kiroilu on yhteydessä luovuuteen

Kiroilu näyttää keskittyvän aivojen oikealle puolelle, jota ihmiset usein kutsuvat "luoviksi aivoiksi".

– Tiedämme, että potilaat, joilla on aivohalvaus oikealla puolella, päätyvät usein vähemmän tunteellisiksi, eivätkä he kykene ymmärtämään ja kertomaan enää niin hyvin vitsejä ja heillä on taipumus vain lopettaa kiroilu, vaikka he olisivatkin kiroilleet ennen paljon, Swearing Is Good for You -kirjan kirjoittanut Emma Byrne toteaa.

Kiroilua on tutkittu jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta asti, jolloin lääkärit havaitsivat, että puhekykynsä menettäneet potilaat pystyivät edelleen kiroilemaan.

– He kiroilivat uskomattoman sujuvasti. Lapsuuden nuhteet, kirosanat ja hellyyden osoitukset – varhain opitut sanat, joilla on vahva emotionaalinen sisältö, säilyvät aivoissa, vaikka kaikki muu kielemme olisi kadonnut, Byrne kertoo.

Taistella suullisesti nyrkkien sijaan

Timothy Jayn mukaan saatamme turvautua kiroiluun siksi, että se tarjoaa evolutionaalisen edun, joka voi suojella meitä fyysisiltä vahingoilta.

– Koira tai kissa raapii ja puree sinua, kun ne ovat peloissaan tai vihaisia. Kiroilu antaa meille mahdollisuuden ilmaista tunteitamme symbolisesti tekemättä sitä kynsin ja hampain, Jay toteaa.

– Kiroilun tarkoitus on purkaa tunteita. Se myös viestii hyvin selvästi sivustaseuraajille, mikä tunnetilani on. Siinä on tunnetehokkuuden etu – se on erittäin nopea ja selkeä, Jay toteaa.

Katso myös: Tunnetko nämä nuorten käyttämät slangisanat?

Tunnetko sinä nämä nuorten käyttämät slangisanat? 3:06
Näin MTV Uutisten väki selvisi testistä.

Lähde: CNN

Lue myös:

    Uusimmat