Imatran Ketterän valitusprosessi oli toivotonta taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta lisenssisotku jätti paljon pohdittavaa myös SM-liigalle, kirjoittaa MTV Urheilun Antti Rämänen.
Ketterä haki muutosta lisenssikomitean toukokuussa siltä epäämään hakemukseen paikasta SM-liigaan kaudelle 2026–27. Kaudelle, joka alkaa siis jo reilun kolmen viikon kuluttua.
Koko prosessista on jäänyt maku, että toisella puolella riitaa oli riittämättömin resurssein toimiva kiekkoseura ja toisella linnoitettu liigayhteisö, jonka näennäisen avoimen hakumenettelyn takaa paistoi halu saada vain Jokerit mukaan ensi kauden superkausikarkeloihin.
Ketterän toimitusjohtaja Carlo Grünn ei halunnut perjantaina MTV Urheilun haastattelussa avata tarkemmin asiakohtia, joista imatralaisseura on yhä oikeusturvalautakunnan ratkaisun jälkeenkin eri mieltä. Kerrotaan ne siis tässä.
Ketterää hiersi ennen kaikkea lisenssikomitean ja SM-liigan vastauksissaan korostama ”kokonaisharkinta”, jonka perusteella komitea päätyi hylkäämään seuran hakemuksen. Jo lisenssikomitean toukokuisesta päätöksestä oli nähtävissä, että Liigan puolelta (vaikkakin lisenssikomiteaa esitettiin Jääkiekkoliiton alaisena riippumattomana elimenä) vaakakuppiin ladottiin kasa isompia ja pienempiä kiviä lopputuloksen varmistamiseksi.
Ketterän hakemuksen selkein puute olisi jo periaatteessa riittänyt kaatamaan hakemuksen. Se koski Imatran jäähallin puutteellisia olosuhteita. Vuonna 2011 valmistunut halli oli jo alun alkaen täysin riittämätön SM-liigan vaatimustasolle, sillä 4 000 katsojan ja 2 500 istumapaikan vaaditun kapasiteetin sijaan halliin mahtuu 1 300 ihmistä, joista sata ravintolapaikoille. Ja myönnettävä se on, Imatran jäähalli näyttää tv-kuvissa korkeintaan liigajoukkueen harjoitushallilta.
Imatran jäähalli oli Ketterän liigahakemuksen heikoin lenkki.Mikko Lieri / All Over Press
Hallin kolmevuotinen laajennussuunnitelma nostettiin kiireellä esiin, mutta ei minkään kaupungin ketteräkään päätöksenteko mahdollista vedenpitävien lupausten antamista tällaisella aikataululla. Poikkeusluvastakin puhuttiin, mutta jostain syystä joukkue ei olisi voinut pelata edes siirtymäkaudella nykyisessä hallissaan, vaikka aiempien liiganousijoiden kohdalla tämä oli ollut mahdollista.
Puutteellisiin olosuhteisiin lisenssikomitea aivan oikein ensimmäisenä tarttuikin, mutta sen jälkeen päälle ripoteltiin tietoja maksuhäiriömerkinnöistä, ostoveloista ja epäuskottavista talousskenaarioista.
***
Huolimatta siitä, että Ketterä maksoi jo ennen lisenssikomitean päätöstä näitä syntejään pois, vanhat merkinnät jäivät elämään komitean päätökseen. Ketterä huomautti aiheellisesti, että Liigassa pelaa nykyisinkin seuroja, joilla maksuhäiriöitä on sitä enemmän.
Tätä yleisessä tiedossa olevaa väitettä ei oikeusturvalautakunta alkanut tarkemmin tutkia, vaikka Ketterä vetosi asiassa yhdenvertaisen kohtelun vastaiseen menettelyyn.
– Ketterällä oli ollut luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä, lisenssikomitea totesi päätöksessään.
Oikeusturvalautakunta näki, että vuoden ajalta kertyneet hieman alle 21 000 euron maksuhäiriömerkinnät olivat itse asiassa kokonaisuus huomioon ottaen varsin vähäinen määrä, mutta päätyi lisenssikomitean kannalle siitä, että jo niiden olemassaolo on sinänsä huomioitava asia.
Ketterä juhli Mestiksen mestaruutta kolmesti vuosina 2019–2022.Mikko Lieri / All Over Press
Ostovelkoja seuralla oli lähes 120 000 euroa, joista valtaosa oli yli kuukauden erääntyneitä. Tämäkään ei näyttänyt imatralaisten kannalta hyvältä huolimatta siitä, että Ketterän mukaan pitkitetyistä maksuaikatauluista oli muodostunut tuttujen yhteistyökumppanien kanssa yleinen tapa. Niin oli myös siitä, että seura maksoi laskunsa säännöllisesti myöhässä.
Suomen jääkiekkoliiton lisenssikomitea ei nähnyt maksuhäiriöhistoriaa tai tilinpäätöstietoja esteeksi Ketterän liigaprosessin rinnalla hakemalle Mestis-lisenssille. Liigaan niiden takia ei kuitenkaan ollut asiaa, vaikka maksut oli jo hoidettu pois.
Kun Ketterä luuli jo selvittäneensä asiat näiden kriteerien osalta, ne palasivatkin kielteisen päätöksen perusteina lisenssikomitean paperiin toukokuun puolivälissä. Tätä seura yritti koko oikeusturvalautakunnan selvityksen ajan täsmentää, mutta mikään ei auttanut.
***
Viimeisenä oljenkortenaan Ketterä koetti nostaa esiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston heinäkuun alussa antaman lausunnon SM-liigan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
Liigan todettiin toimineen kilpailulain vastaiseti, mutta se vältti kovat seuraamusmaksut tekemällä jo kesken tutkinnan muutoksia sarjanousua koskeviin rajoituksiinsa ja lisenssiehtojensa kriteereihin. Ketterän mukaan SM-liiga jatkoi kilpailulainsäädännön vastaista toimintaansa vaatiessaan seuraa lunastamaan yli kahden miljoonan euron liigaosakkeen yhtenä lisenssikriteerinä. Jatkossa sarjaa voi nimittäin pelata myös pelkällä lisenssimaksulla.
Oikeusturvalautakunta ei sen sijaan ollut halukas arvioimaan, kohdeltiinko Ketterää väärin KKV:n tuoreen linjauksen valossa.
Jatkon kannalta Ketterä-sotku jätti SM-liigalle mietittävää. Jos Mestiksen kestomenestyjä ei täytä hakukriteereitä edes yhden vuoden siirtymäkaudelle, miten se ja kaikki vielä heikommin hoidetut Mestis-seurat voivat kelvata vuoden päästä SM-liigan pyörittämään kahden sarjaportaan uuteen Liigaan?
SM-liiga painotti koko oikeusturvalautakunnan tutkinnan ajan, ettei se ole varsinainen osapuoli kiistassa, vaan kysymykset pitäisi ohjata Suomen Jääkiekkoliiton nimittämälle lisenssikomitealle.
Seuraavat kysymykset kuuluvatkin: miksi kaksi eri lisenssikomiteaa, Mestiksen ja SM-liigan, päätyivät näin erilaisiin ratkaisuihin? Ja miksi kaikki nykyiset liigaseurat tuntuvat läpäisevän saman seulan ilman pienintäkään ongelmaa?
Antti Rämänen työskentelee MTV Uutisissa urheilutoimittajana. Juttuvinkkejä vaativammistakin aiheista ja palautetta voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen antti.ramanen@mtv.fi.
