Kuopion kouluisku on nostanut esiin kysymyksiä siitä, mikä saa nuoren ihmisen toimimaan väkivaltaisesti koulun tiloissa. Oikeustieteen tohtori Henri Rikander sanoo, että Kuopion tapauksessa näkyy olevan selviä yhteyksiä aiempiin koulusurmiin. Tutkimustiedon mukaan surmien taustalta löytyy usein samankaltaisuuksia.
Rikander on mediatietojen varassa, mutta hänen mukaansa Kuopion iskusta epäillyn miehen tausta näyttäisi vastaavan tyypillisen koulusurmaajan profiilia. Miehen vanhat tutut ovat kertoneet hänen olleen koulukiusattu.
Lue lisää: HS: Kuopion epäiltyä hyökkääjää kiusattiin koulussa vuosia
Rikanderin mukaan koulusurmaaja kärsii usein koulukiusaamisesta tai mielenterveyden ongelmista. Lisäksi hänellä saattaa olla normaalia heikommat valmiudet käsitellä ristiriitatilanteita ja selvitä stressistä. Taustalla voi olla myös esimerkiksi vihan tai väkivallan ihannointa ja joidenkin ihmisryhmien epäinhimillistämistä.
Rikanderin mukaan yhdysvaltalaisia koulusurmia tutkittaessa on havaittu, että motiivina surmille on 75 prosentissa tapauksista kosto, kauna tai jonkinlainen kunnian palauttaminen.
Koulusurmaajalla ei välttämättä ole aiempaa rikostaustaa, mutta pitkittynyt kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa järkyttäviin tekoihin.
– Viimeinen laukaiseva tekijä voi olla hyvin mitätön.
Näytöksellisiä ja julkisia tekoja
Rikanderin mukaan Kuopion kouluisku näyttäisi myös tekotavaltaan muistuttavan aiempia surmia. Nuorten ihmisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleensä impulsiivisia, kun taas koulusurmat ovat suunnitelmallisia.
Lisäksi tekoja leimaa näytöksellisyys ja se, että tekijä ottaa vaikutteita aiemmista tapauksista.
Kuopiossa tekijä hyökkäsi sapelin kanssa opiskelutovereidensa kimppuun. Rikanderin mukaan tekovälineenä käytetty sapeli kielii teatraalisuudesta. Pitkiä miekkoja on käytetty hyökkäysvälineinä maailmalla tapahtuneissa iskuissa, 2010-luvulla esimerkiksi Ruotsissa.