Mainos

Kuopion iskulla yhteyksiä aiempiin koulusurmiin, sanoo asiantuntija: Tekijää mahdollisesti kiusattu, Kauhajoellakin sytytettiin tulipalo – myös yksi eroavaisuus

8:36
MTV Uutiset Live käsitteli sitä, miten Kuopiossa on palattu arkeen alkuviikon iskun jälkeen.

Kuopion kouluisku on nostanut esiin kysymyksiä siitä, mikä saa nuoren ihmisen toimimaan väkivaltaisesti koulun tiloissa. Oikeustieteen tohtori Henri Rikander sanoo, että Kuopion tapauksessa näkyy olevan selviä yhteyksiä aiempiin koulusurmiin. Tutkimustiedon mukaan surmien taustalta löytyy usein samankaltaisuuksia.

Rikander on mediatietojen varassa, mutta hänen mukaansa Kuopion iskusta epäillyn miehen tausta näyttäisi vastaavan tyypillisen koulusurmaajan profiilia. Miehen vanhat tutut ovat kertoneet hänen olleen koulukiusattu.

Rikanderin mukaan koulusurmaaja kärsii usein koulukiusaamisesta tai mielenterveyden ongelmista. Lisäksi hänellä saattaa olla normaalia heikommat valmiudet käsitellä ristiriitatilanteita ja selvitä stressistä. Taustalla voi olla myös esimerkiksi vihan tai väkivallan ihannointa ja joidenkin ihmisryhmien epäinhimillistämistä. 

Rikanderin mukaan yhdysvaltalaisia koulusurmia tutkittaessa on havaittu, että motiivina surmille on 75 prosentissa tapauksista kosto, kauna tai jonkinlainen kunnian palauttaminen.

Koulusurmaajalla ei välttämättä ole aiempaa rikostaustaa, mutta pitkittynyt kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa järkyttäviin tekoihin.

– Viimeinen laukaiseva tekijä voi olla hyvin mitätön.

Näytöksellisiä ja julkisia tekoja

Rikanderin mukaan Kuopion kouluisku näyttäisi myös tekotavaltaan muistuttavan aiempia surmia. Nuorten ihmisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleensä impulsiivisia, kun taas koulusurmat ovat suunnitelmallisia.

Lisäksi tekoja leimaa näytöksellisyys ja se, että tekijä ottaa vaikutteita aiemmista tapauksista. 

Kuopiossa tekijä hyökkäsi sapelin kanssa opiskelutovereidensa kimppuun. Rikanderin mukaan tekovälineenä käytetty sapeli kielii teatraalisuudesta. Pitkiä miekkoja on käytetty hyökkäysvälineinä maailmalla tapahtuneissa iskuissa, 2010-luvulla esimerkiksi Ruotsissa.

Kauppakeskus Hermanissa tekohetken aikaan syttynyt tulipalo taas saattaa Rikanderin mukaan kertoa matkimisilmiöstä. Esimerkiksi Kauhajoen koulusurmassa vuonna 2008 tekijä sytytti tulipalon tapahtumapaikalla.

Usein surmista halutaan tehdä julkisia erilaisilla manifesteilla tai julistuksilla. Tässä tapauksessa manifestia ei ainakaan toistaiseksi ole tullut ilmi. Myöskään esimerkiksi sosiaalisen median profiilia ei ole löytynyt.

Joskus surma-aikeista on kerrottu etukäteen.

– Lähes aina joku on tiennyt, että ihminen aikoo tehdä tällaista.

Ennaltaehkäisy edellyttää varhaista puuttumista

Henri Rikander sanoo, että väkivallantekojen ehkäisyssä keskeistä on se, että nuorille kertyy sosiaalista pääomaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorta kuunnellaan ja hän tuntee olevansa osa porukkaa.

– Kun hänelle tulee vastoinkäymisiä, hän saa tukea muilta.

Erityisen tärkeää on Rikanderin mielestä kohdistaa resursseja päiväkoteihin, kouluihin, nuorisopsykiatriaan ja sosiaalityöhön.

– Ainoa tapa, jolla me pystymme huolehtimaan ihmisistä on se, että meillä on heille aikaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja