Yksinäisten susien tekemiä joukkoväkivallantekoja yhdistää yksi piirre. Useimmiten tekijää ajavat katkeruus ja kostonhimo.
– Motiivi tuntuu kumpuavan hillittömästä koston tarpeesta, joka kumpuaa syrjäytyneestä asemasta, johon yksinäinen susi ajautunut suhteessa omaan viiteryhmäänsä, omiin odotuksiinsa tai yhteisöönsä, arvioi MTV:lle johtava lääkäri Allan Seppänen Niuvanniemen sairaalasta.
– Tekijän katkeruus kehittyy siinä määrin massiiviseksi kostonhimoksi, että se toisinaan ylittää hänen halunsa elää.
Seppänen korostaa, etteivät yksinäisten susien tekemät joukkoväkivallanteot ole identtisiä.
– Niiden yhtäläisyyksien hahmottelukin on spekulatiivista, koska väkivallantekojen luonteen takia tekijöitä ei yleensä päästä tutkimaan, kun tekijä kuolee teon yhteydessä.
Seppänen johtaa Niuvanniemen sairaalaa. Se sijaitsee Kuopiossa ja on toinen valtion oikeuspsykiatrisista sairaaloista. Niuvanniemessä hoidetaan muiden muassa vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, jotka on mielisairauden takia määrätty vankilan sijaan tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.
Lue myös: Hän on Ruotsin joukkoampuja
Taustat erilaisia
Ruotsissa keskiviikkona tapahtuneessa kouluampumisessa kuoli ampuja mukaan lukien 11 ihmistä ja haavoittui kuusi. Ruotsin poliisilla ei kertomansa mukaan ollut ennakkotietoa väkivaltaiskusta.
Iskuun ei vaikuta liittyvän muita ihmisiä. Ruotsin poliisi selvittää parhaillaan teon motiivia.
Allan Seppäsen mukaan joukkoväkivallanteoissa motiivit ovat olleet vuosien varrella keskenään hyvin erilaisia. Väkivalta on kummunnut esimerkiksi incel-tyyppisestä seksuaalisesta turhautumisesta, terroristisesta motiivista ja koulukiusaamiskokemuksen synnyttämästä katkeruudesta.
– Ja sitten on ollut tapauksia, joissa on ollut varsin epäselvää, mikä väkivallan motiivi on ollut, Seppänen sanoo.
Incel-väkivalta kumpuaa tyypillisesti nuoren miehen omasta epäonnistumisen kokemuksesta suhteessa parisuhteeseen tai seksuaalisten resurssien hyödyntämiseen yhteisössä.
– Kouluampumiset tuntuvat kumpuavan katkeruudesta, jonka taustalla on usein kokemus koulukiusaamistyyppisestä kaltoinkohtelusta. Sitten jihadistisessa motiivissa taas taustalla on syrjäytymistä suhteessa valtaväestöön tai yleisesti länsimaihin.
