Kun murunen voi tappaa – allergiaperheissä kuolemanpelko on läsnä päivittäin: "Anafylaksian hoito-ohjeessa ei huomioida..."

Vaikeasti allergisella pieninkin murena allergian aiheuttajaa voi laukaista henkeä uhkaavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian. Anafylaksiariski heikentää allergisten lasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliitto tiedotteessaan.

Lue myös: 3 asiaa, jotka ruoka-allergisten lasten vanhemmat haluavat sinun tietävän: "Todellisuus on yhtä hauskaa kuin sydänkohtaus"

"Anafylaksian hoito-ohjeessa ei tällä hetkellä huomioida pelkoa"

Allergia-, iho- ja astmaliiton keväällä 2023 tekemän kyselyn mukaan anafylaksia vaikuttaa kyselyyn vastanneiden tai heidän perheidensä elämään merkittävästi. Asteikolla 1–10 vaikutuksen keskiarvoksi tuli 8,4.

Vastanneista 35 prosenttia oli kaivannut usein tukea anafylaksian aiheuttamien tunne- ja pelkotilojen käsittelyyn, 56 prosenttiakin silloin tällöin.

Lue myös: Tunnusrannekkeesta voi olla suuri apu hätätilanteessa – kunhan auttaja ymmärtää yhden asian

Anafylaksiaperheissä kohtauksen pelko on jatkuvasti läsnä ja luo stressiä arkeen. Erityisen pelottavaa on syöminen kodin ulkopuolella; entä, jos lapsi syö vahingossa allergian aiheuttajaa, saa anafylaksian eikä kukaan osaa auttaa häntä?

– Terveydenhuollon anafylaksian hoito-ohjeessa ei tällä hetkellä huomioida pelkoa. Jos lasta pelottaa ruokailu muualla kuin kotona, siihen ei oikein saa apua eikä tukea. Myös vanhempia tulisi tukea pelon käsittelyssä paremmin, sanoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.

Kohtauksen mahdollisuus voi pelottaa myös sukulaisia, päiväkodin tai koulun henkilökuntaa. Myös allergiselle lapselle itselleen voi kehittyä pelkoja; niiden myötä päätään voivat nostaa ahdistuneisuus, kuolemanpelko tai syömishäiriöt. 

Joillekin allergisille pelko ruokaa kohtaan on selviytymismekanismi traumaattisista kokemuksista.

Lue myös: Nokkosrokko kulki läpi koko Meritin kehon ja verenpaine romahti – punkin pureman aiheuttaman "liha-allergian" oireita ei todellisuudessa aiheuta vain liha

Anafylaksian yleisimpiä aiheuttajia ovat ruoka-aineet, esimerkiksi pähkinät, maito, kananmunat ja vehnä, lääkkeet ja pistiäismyrkyt, eli mehiläinen ja ampiainen. 

11.2. vietetään Anafylaksiapäivää. Sama päivä on myös 112-päivä.

Anna anafylaksiakohtauksen ensiapu näin

Anafylaksiakohtaus on pelottava tilanne, mutta sen ensiapu on kuitenkin helppoa. Ensihoitona käytetään adrenaliinia. 

Anafylaksiariskisellä on mukanaan lääkärin määräämä adrenaliini-injektori. Monille injektorin tutumpi kutsumanimi on tuotenimestä väännetty "epipen". 

Injektorit ovat helppokäyttöisiä, ja annos annetaan heti oireiden ilmaantuessa. 

Adrenaliinin voi annostella vaatteen läpi. Se pistetään injektorilla reiden ulkosivuun reisilihakseen ja samalla lasketaan rauhassa kymmeneen.

Kun adrenaliini on annosteltu, hierotaan pistokohtaa noin 10 sekuntia. Tämän jälkeen tulee soittaa hätäkeskukseen, numeroon 112.

Lue myös: Pieni juustopala aiheutti hengenvaaran 3-vuotiaalle – Kati-äiti kertoo kauhunhetkistä: "Aloin huutaa apua"

Lue myös: Pienikin määrä allergian aiheuttajaa voi olla hengenvaarallinen allergiselle lapselle – tällaisia vaaratilanteita voi syntyä tietämättömyydestä

Katso myös: Varoiteltiinko sinuakin lapsena mansikkakuumeesta? Tätä et kenties "taudista" tiennyt

 Varsinaista mansikkakuume-nimistä sairautta ei ole olemassa. 

Allergia-, iho- ja astmaliiton kevään 2023 kyselyyn vastasi 79 henkilöä, joista 74 prosenttia oli anafylaksialapsen vanhempia ja 25 prosenttia anafylaksiariskisiä aikuisia.

Lähde: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto