Kuluttajansuojalaki uudistuu lokakuun alusta – mitä se tarkoittaa nettishoppailijalle?

Kuluttajansuojalaki uudistuu 1. lokakuuta. Suomen Yrittäjät kertoo tiedotteessaan, mitä siitä seuraa verkkokaupassa ostoksia tekevälle kuluttajalle. Uudistukset tietävät muutoksia ja uusia velvoitteita myös verkkokauppaa harjoittaville yrittäjille sekä kuluttajaluottoja tarjoaville firmoille.

Lue myös: Saako tuotteen palauttaa kauppaan ilman kuittia? KKV vastaa

Maksutapavaihtoehdot tiettyyn järjestykseen

Lokakuun alusta lähtien nettikaupassa ei saa enää tarjota kuluttajalle ensisijaisesti luottoa tai muita maksutapoja, joissa maksua lykätään. Tavoite on vähentää kuluttajien velkaantumista ohjaamalla heitä käyttämään muunlaisia maksutapoja.

Maksutavat pitää verkkokaupassa jatkossa esittää seuraavassa järjestyksessä:

1. Maksutavat, joissa ei voi hakea tai käyttää luottoa tai saada maksun lykkäystä: Verkkomaksut, debit- ja Visa Electron -kortit sekä liikunta- ja kulttuuriedut
2. Maksutavat, joihin voi kuulua luoton käyttö, mahdollisuus hakea sitä tai saada maksun lykkäystä: Debit- ja credit -yhdistelmäkortit tai maksusovelluksia, kuten Mobile Pay, johon voidaan liittää debit- tai credit-kortti
3. Maksutavat, joissa käytetään, haetaan tai käytetään luottoa tai muuta maksunlykkäystä: luottosopimus, maksuaika- tai luottokortti tai postiennakko

Kuluttajan pitää tehdä kunkin oston yhteydessä erikseen eli mitään maksutapaa ei saa laittaa oletusvalinnaksi – ei edes silloin, jos kuluttaja on tätä maksutapaa käyttänyt aikaisemman oston yhteydessä.

Muutoksia henkilöllisyyden todentamiseen

Muutoksia on tiedossa myös henkilöllisyyden todentamiseen verkko-ostoksia maksaessa: jatkossa se pitää tehdä vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina, kun kuluttaja valitsee laskun, erämaksun tai muun maksun lykkäystä tarkoittavan maksutavan.

Tiedotteen mukaan näin halutaan minimoida väärinkäytökset, rikollisuus ja siitä aiheutuvat haitat.

Tietyt asiat pysyvät ennallaan: jos valittu maksutapa kuuluu maksupalvelulain piiriin eli mikäli kuluttaja päättää maksaa vaikkapa maksukortilla tai muulla maksuvälineellä, sovelletaan tunnistamiseen maksupalvelulain vahvaa tunnistautumista koskevia säännöksiä kuten ennenkin.

Lue myös: Ohjeet lupasivat pikaruoan valmistuvan 3,5 minuutissa, mutta Amanda havaitsi epäkohdan – tuomari hylkäsi kanteen Yhdysvalloissa

Vahvaa tunnistamista ei tarvitse verkkokaupassa tehdä, jos kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi postiennakkoa, maksua noudon yhteydessä myymälässä tai jos kotiinkuljetuksen yhteydessä maksaa käteisellä.

Velvollisuutta vahvaan tunnistamiseen ei ole silloinkaan, jos sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla tavalla kuin etäviestimellä ja palvelun suorittaa maksunlykkäyksen tarjoaja itse. Käytännössä esimerkiksi silloin, jos palveluntarjoaja itse laskuttaa asiakkaalta jälkikäteen vaikkapa juhla- ja kotitalouspalveluita.

Kuluttajaluottojen markkinointia hiotaan

Kuluttajaluottojen markkinoinnissa sääntelyä tarkennetaan etenkin sen suhteen, millaista markkinointia pidetään hyvän luotonantotavan vastaisena. 

Jatkossa hyvän luotonantotavan vastaiseksi katsotaan nämä tilanteet:

• Luotonoton vakavuuden vähättely
• Jos markkinoinnissa annetaan ymmärtää, että luotonotolla sosiaalinen menestys paranee tai että kuluttaja saa sillä enemmän hyväksyntää
• Markkinointi kohdistetaan maksuhäiriömerkinnän omaaville kuluttajille
• Luoton käyttö yhdistetään rahapelipalveluihin

Jatkossa luottoja ei saa mainostaa hyvin pienillä kuukausierillä eikä pitkällä takaisinmaksuajalla. Tämä johtuu siitä, että lain uudistuksen myötä on kiellettyä markkinoida luottoja ehdoilla, joilla luottokustannukset voivat ylittää luoton määrän.

Tiukennuksia kuluttajaluottojen hintasääntelyyn

Lokakuun alusta kuluttajaluottojen korkokatto laskee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Tiedotteessa tosin kerrotaan, että elinkeinonharjoittaja voi lisätä tuon 15 prosentin päälle korkolain mukaisen viitekoron. 

Sopimuksen mukainen luoton korko ei saa olla yli 20 prosenttia, jos viitekorko nousee yli viiteen prosenttiin. 

Tämänkin muutoksen taustalla on tavoite vähentää kuluttajan velkaantumista. Lisäksi sillä yritetään kohtuullistaa suurten ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua.

Katso myös video: Tekoäly runoilee pian ihmistä paremmin, uskoo tietoturva-asiantuntija

Lue myös: Pikamuotijätti Shein vei somevaikuttajat retkelle tehtaaseensa – osallistujille vihapalauteryöppy: "Hiton kauhistuttavaa"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Suomen Yrittäjien tiedote