Jouduitko tilausansan uhriksi? KKV: EU-direktiivi velvoittaa pankin maksamaan rahat takaisin

Tilausansat yleisiä puhelinmyynnissä 4:41
Vuonna 2015 Helsingin hovioikeus katsoi, että tilausansan uhri ei joutunut maksamaan laskua, kun näyttönä oikeudessa oli vain osittainen puhelinnauhoite ei riitä todisteeksi sopimuksesta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) muistuttaa, että kuluttaja voi reklamoida niin sanotuista tilausansoista suoraan omalle pankilleen. Tilausansa on esimerkiksi verkkokaupasta ostettu tuote, johon sisältyy jatkuva tilaus ilman, että kuluttaja on ollut asiasta tietoinen.

Pankkien velvollisuus palauttaa tällaisissa tilanteissa rahat perustuu EU:n toiseen maksupalveludirektiiviin (PSD2).

Kuluttajalla on direktiivin mukaan oikeus vedota omaan maksupalvelun tarjoajaansa, jos hän ei ole antanut suostumusta veloitettuun maksutapahtumaan.

– Suomalaisten kuluttajien tapauksessa tämä taho on käytännössä kuluttajan oma pankki, toteaa asiantuntija Timiikka Tommiska KKV:stä.

Laki sanoo, että verkkokaupassa tehtävien korttimaksujen yhteydessä kuluttajan on saatava tieto koko siitä summasta, joka hänen maksettavakseen tulee. Tilaukseen mahdollisesti liittyvistä toistuvista maksuista tulisi siis myös kertoa selvästi.

Mikäli näin ei ole ollut, voi kuluttaja vedota reklamaatiossaan siihen, ettei hän ole antanut maksutapahtumaan suostumustaan.

Pankin puoleen kääntyminen voi olla helpointa

KKV:n mukaan lähes joka kymmenes EU:n ja Ison-Britannian kansalainen on joutunut tilausansan uhriksi.

– Tämän tyyppisiä ansoja on ollut olemassa jo pitkään, eivätkä ne omien havaintojeni mukaan ole minnekään kadonneet, Tommiska toteaa.

Hänen mukaansa kuluttaja voi toki aina reklamoida myös yritykselle, jonka verkkokaupassa hän on ansaan langennut. Oma pankki voi kuitenkin olla helpompi tie.

– Usein on monia tahoja, joista kuluttaja voi valita, minne päin hän reklamoi. On tapauskohtaista, mihin ja millä perusteella reklamaatio kannattaa tehdä, Tommiska toteaa.

– Voi kuitenkin olla, että verkkokauppaan ei esimerkiksi saa helposti yhteyttä. Tällöin voi olla mielekästä kohdistaa vaatimukset kuluttajan pankkiin.

KKV:n mukaan pankki ei voi tällaisen reklamaation saadessaan edellyttää, että asiakas kääntyisi aiheettomista korttiveloituksista ensin asianomaisen yrityksen puoleen.

Pankilla on velvollisuus palauttaa aiheettomat korttimaksut viimeistään seuraavana työpäivänä siitä, kun pankki on havainnut maksutapahtuman tai saanut siitä ilmoituksen.

Velvollisuus koskee sekä pankkikortti- että luottokorttimaksuja.

Kolmea isointa korttifirmaa pyydetty tekemään muutoksia

EU-komissio ja EU-maiden kuluttajaviranomaiset ovat vastikään pyytäneet maksuja välittäviä korttiyhtiöitä muuttamaan järjestelmiään. Tarkoitus on, että kuluttaja saisi vastaisuudessa ennen maksun hyväksymistä kaikki olennaiset tiedot tilauksestaan.

Pyyntö on osoitettu Visalle, Mastercardille ja American Expressille.

– Kyse on tässä vaiheessa komission ja kolmen yhtiön välisestä keskustelusta. Esimerkiksi missään tuomioistuimessa ei ainakaan nyt olla, Tommiska selventää.

– Yhtiöillä on pari kuukautta aikaa vastata komissiolle, miten ne aikovat selkeyttää menettelyään. Aika näyttää, mitkä ovat seuraavat askeleet.

Periaatteessa keskustelua järeämmät keinot voisivat tulla kyseeseen, koska asiassa on lopulta kyse EU-lainsäädännön rikkomisesta.

Maksupalveludirektiivin lisäksi korttiyhtiöt rikkovat mahdollisesti EU:n kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä.

– Siinä on vaatimuksia muun muassa huolellisesta ammatin harjoittamisesta. Voi olla, että korttiyhtiöiden menettely ei niitä kaikkia edellytyksiä täytä, Tommiska sanoo.

Tommiska arvelee, että komissio on lähestynyt kolmea isoa korttiyhtiötä siksi, että niitä on huomattavasti vähemmän kuin verkkokauppoja.

– Käsitykseni mukaan korttiyhtiöt ovat myös todella vahvasti läsnä siinä, mitä tietoja kuluttaja maksuprosessiin liittyen saa, kun maksutapahtuma suoritetaan.

Lue myös:

    Uusimmat