Aina ostetun tuotteen kuittia ei tule säilytettyä. Voiko tuotetta silloin palauttaa kauppaan ja saada rahoja takaisin?
Milloin tuotteen voi palauttaa kauppaan ilman kuittia? Pitääkö tuotteessa olla virhe, jotta niin voi tehdä? MTV Uutiset kysyi asiaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Mira Mutrulta.
Lue myös: Kuluttaja-asiamies kaipaa korjausta verkkokauppojen vitsaukseen – myyjät peruneet tilauksia lainvastaisin perustein: "Kuluttajalle kohtuutonta"
Myymälästä vai netistä ostettu tuote?
Ensinnäkin on hyvä tehdä ero sen välille, onko kyseessä netistä vai kaupasta ostettu tuote. Nettikaupoissa on pääasiassa aina 14 vuorokauden peruutusoikeus eli tuotteen voi palauttaa ilman syytä 14 vuorokauden sisällä.
– Etämyynnissä (nettimyynti ja puhelinmyynti) ideana on, että kun tuotteeseen ei pääse tutustumaan etukäteen, voi sen oston halutessaan peruuttaa, Mutru sanoo.
Myymälästä ostetun tuotteen voi palauttaa ilman kuittia lähtökohtaisesti kahdessa eri tilanteessa: Jos se on virheellinen tai jos myyjä on myöntänyt palautusoikeuden kaikkiin tilanteisiin.
Lue myös: Jos ostat kirpputorilta uutta lelua, ainakin yhden asian tulisi olla kunnossa – huolestu, jos ei ole: "Voi pohtia, onko lelussakin jotain vikaa"
Virheellinen tuote tai kaikkia tilanteita koskeva palautusoikeus
Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalla on oikeus palauttaa tuote, jos se on virheellinen. Yleisimpiä virhetilanteita ovat seuraavat: tuote ei vastaa annettuja tietoja tai sitä, mitä on sovittu, se ei sovellu käyttötarkoitukseen, on rikki tai ei toimi.
Myymälästä ostetun tuotteen voi palauttaa kauppaan ilman kuittia lähtökohtaisesti kahdessa eri tilanteessa: jos se on virheellinen tai jos myyjä on myöntänyt palautusoikeuden kaikkiin tilanteisiin.
Virheellisen tuotteen palautuksesta säädetään laissa. Tässäkin on Mutrun mukaan hyvä muistaa, että rahoja ei siltikään välttämättä automaattisesti saa takaisin.
Ensin uusi tuote tilalle tai vanha korjaukseen
Ensimmäinen askel virheellisen tuotteen kohdalla on korjata tai vaihtaa se uuteen. Vasta jos tavaraa ei voi korjata tai vaihtaa uuteen, tai myyjä ei oikaise virhettä eikä virhe ole vähäinen, kauppa voidaan purkaa ja kuluttaja voi saada rahat takaisin.
Jos kyse on vähäisestä eli pienestä virheestä, oikeutta kaupan purkuun ei ole. Se, milloin virhe on vähäinen, arvioidaan tapauskohtaisesti. Tällöin kuluttaja pitää tavaran, mutta saa myyjältä virhettä vastaavan hinnanalennuksen eli osan rahoista takaisin.
Toinen tilanne on se, että myyjä on myöntänyt tuotteille kaikkiin tilanteisiin palautusoikeuden. Tämä koskee myös virheettömiä tuotteita. Myyjä saattaa myös hyväksyä sellaisen menettelyn, että kuittia ei tarvita. Tieto tästä löytyy usein kaupan verkkosivuilta.
Laissa ei säädetä vapaaehtoisesta palautuksesta
Kuluttajansuojalaissa säädetään virhetilanteista, mutta laki ei sano suoraan mitään virheettömän tuotteen vapaaehtoisesta palauttamisesta kauppaan ilman kuittia. Myymälästä ostettujen tuotteiden suhteen on siis myyjän vapaasti päätettävissä, millä ehdoilla palautusoikeus myönnetään ja virheetön palautustuote otetaan takaisin.
– Laista ei tule velvollisuutta palauttaa rahoja, jos tavara ei ole virheellinen, Mutru kertoo.
– Jos ei ole virhetilanteesta kyse, myyjä voi itse päättää, saako kuluttaja palauttaa tuotteen, jos on kyse myymälästä ostetusta tuotteesta.
"Myyjä voi itse määritellä ehdot"
Mutru kertoo, että myymälästä ostettujen virheettömien tuotteiden kohdalla kuluttajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta palauttaa tuotetta, jos myyjä ei ole oikeutta myöntänyt.
– Se on vapaaehtoinen oikeus, jonka myyjä voi antaa ja monet kaupat sen antavatkin, hän sanoo.
– Tähän liittyy sekin, että myyjä voi itse määritellä ehdot, jolla vapaaehtoinen palautus kauppaan tehdään ja siihen voivat liittyä nämä kuitin vaatimisasiat.
Muussa kuin etämyynnissä myyjä voi vapaaehtoisesti antaa oikeuden palauttamiseen tai vaihtamiseen ilman syytä. Kuluttajalle saatetaan antaa esimerkiksi lahjakortti. Kauppa voi myös itse määritellä palautusajat, minkä ajan kuluessa tuote pitää palauttaa.
– Kaikki tällaiset vapaaehtoiset palautus- tai vaihto-oikeudet, joita kaupat antavat, ovat ikään kuin ylimääräistä lain päälle ja silloin ne voivat vapaasti päättää, miten ja millä ehdoin hyvittävät ilman kuittia palautetun virheettömän tuotteen.
Lue myös: Puhelinmyyntiin tuli muutos vuodenvaihteessa: "Ehkäisee tapauksia, joissa sopimus syntyy tuputtamisen tai väärinkäsityksen kautta"
Kauppias päättää edellytetäänkö kuittia
Mikäli tuote on ostettu myymälästä, voi myyjä oman päätäntävaltansa mukaan edellyttää, että kuitti pitää olla tallessa, jos virheettömän tuotteen haluaa palauttaa ilman syytä.
– Voi olla, että vaaditaan kuitti, voi olla, että ei. Se riippuu myyjästä ja yleensä tämä kerrotaan jossain, esimerkiksi myyjän verkkosivuilla, Mutru sanoo.
Vaikka kuitti ei olisikaan ehdoton edellytys, joka tapauksessa ostajan tulee pystyä näyttämään toteen, että tuote on ostettu tältä tietyltä myyjältä. Tuotteen ostopaikka ja -aika voidaan todentaa esimerkiksi tiliotteen, maksukorttitositteen tai myyjäliikkeen tarran avulla.
– Kuitti on toki helpoin, jolla voi näyttää, että se tuote on ostettu juuri tietyltä myyjältä.
KKV:n kuittivinkit kuluttajalle
KKV antaa sivuillaan kuittitietoa kuluttajille:
- Myyjältä saatu kuitti kannattaa säilyttää, sillä sen avulla voit osoittaa maksaneesi tavaran
- KKV suosittelee kuluttajia säilyttämään kuitit ja tiliotteet suurimmista ostoksista kolmen vuoden ajan. Ulkomaan ostoihin liittyvät kuitit on nekin erityisen suositeltavaa säilyttää
- Osto- tai takuukuitin olemassaolo ei ole ratkaisevaa arvioitaessa, kuuluuko vian korjaaminen firman vastuulle vai ei. Tuotteesta voi valittaa ilman kuittia, jos siinä on virhe. Myyjä, maahantuoja ja/tai valmistaja voivat olla vastuussa tuotteen virheestä riippumatta siitä, onko kuluttajalla esittää kuittia ostoksesta
Katso myös video: Miten kuluttajat voivat sopeutua rajuun hintojen nousuun?
6:33
Lue myös: Kolme ongelmatilannetta, joihin kuluttaja voi törmätä tarjouskampanjoiden aikaan
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittainen lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto