Nykyään moni haluaa treenata personal trainerin johdolla. Kuitenkin oikeastaan kuka vaan voi kutsua itseään PT:ksi. Tämän takia Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksessä laadittiin auktorisoitujen personal trainereiden APT-hakemisto.
– Tämä hakemisto on osaamisen todentamisen rekisteri. Suomessahan valmistuu eri koulutusorganisaatioista keskimäärin tuhat personal traineria vuosittain. Se on aika iso määrä. Lisäksi periaatteessa kuka vaan voi kirjoittaa käyntikorttiin ”personal trainer”, koska se ei ole sinällään millään tavalla rekisteröity nimi, yhdistyksen puheenjohtaja Jutta Österberg-Hurme kertoi Huomenta Suomessa.
Miten APT-hakemistossa auktorisoitu personal trainer sitten eroaa ei-auktorisoidusta PT:stä?
– Tiedämme, että (rekisterissä oleva PT) on käynyt ainakin tietyn määrän koulutusta. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan auditoitua koulutustaloa, eli silloin he ovat saaneet oppia vähintään 640 tuntia. Siinä on tietty määrä teoriaopetusta ja tietty määrä käytännön näyttöä.
Koulutustaloissa opiskelu kestää keskimäärin vuoden ja sisältää esimerkiksi liikuntaan, anatomiaan, fysiologiaan, harjoitusohjelmien laatimiseen ja ravintoon liittyviä asioita.
Toisaalta rekisteriin voi päästä myös todentamalla, että on tehnyt tietyn määrän, esimerkiksi 800 tuntia, personal trainerin työtä.
– Eli jos valmistut muusta kuin auktorisoidusta koulutustalosta, niin samalla tavalla kuin millä tahansa muulla alalla tietyn määrän työtä tehneenä, vaikka oppisopimuspuolella, saat sen pätevyyden.
Rekisteri on maksullinen jäsenilleen, ja toistaiseksi siellä on toista sataa suomalaista personal traineria.
PT ei ole ravitsemuksen ammattilainen
Personal trainerilta voidaan hakea apua kuntosaliliikkeiden lisäksi esimerkiksi ruokavalioon. Tällöin kannattaa muistaa, että personal trainer ei ole sama asia kuin pitkän yliopistokoulutuksen käynyt ravitsemusterapeutti.
– Ravitsemuksen ammattilaiset ovat täysin oma asiansa ja erikoistumisensa. Me annamme ohjeita hyvään ravintoon siltä kannalta, mikä liittyy liikuntaan ja terveyden ylläpitämiseen. Eli miten koostetaan lautasmallit, miten syödään oikein, mitä on hyvä ruoka – se on se osaaminen, mitä meillä on.
– Oikeasti ammattilainen tietää, mikä on sen oman toimialan tai toiminnan rajoitus, eli milloin tarvitaan lääkärin, fysioterapeutin tai ravitsemuksen isomman ammattilaisen apua, Österberg-Hurme muistuttaa.