Kuka ajaa alas kriisipankit?

Kyseessä on yksi osa tekeillä olevaa eurooppalaista pankkiunionia. Hanke on tärkeää saada päätökseen, jotta rahoitusmarkkinat eivät hermostu ja kriisiydy uudelleen.

Jäsenmaihin uudet viranomaiset

EU-maat ovat jo päättäneet, että jokainen EU-maa perustaa oman kriisinratkaisuviranomaisen, joka tarvittaessa huolehtii kriisiin ajautuneen pankin alasajosta. Suomessakin valmistellaan tällaisen perustamista. Viranomainen saa valtuudet soveltaa sijoittajavastuuta eli se voi leikata kriisipankin velkoja pelastaakseen pankin. Viranomaisella on myös rahasto, johon pankit maksavat etukäteen vakausmaksuja. Näitä rahoja käytettäisiin, kun jokin maan pankeista menisi nurin eikä velkoja voitaisi leikata riittävästi.

Päätösvaltaa EU:lle

Euro-maat aikovat kuitenkin mennä EU-maiden järjestelmää pidemmälle ja siirtää EU:lle oikeuden päättää, miten kriisipankin kohdalla toimitaan.

Tätä varten perustetaan yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. Se olisi EU-virasto aivan kuten Helsingissä toimiva kemikaalivirasto. Virastolla olisi oma rahasto, johon euro-maiden pankeilta kerättäisiin vakausmaksuja ongelmatilanteiden varalle.

Neuvosto esittäisi, miten toimittaisiin esimerkiksi suomalaisen kriisipankin kohdalla. Esitystä tekemässä olisi kyseisen viraston, EKP:n, EU-komission sekä asiaa koskevan jäsenmaan edustaja.

EU-komissio on ehdottanut, että varsinaisen päätöksen alasajosta tekisi EU-komissio. Komissio siis antaisi kansalliselle viranomaiselle määräykset siitä, miten toimitaan.

Suomi haluaa täsmennyksiä

Suomea huolestuttaa se, että komissio saisi paljon harkintavaltaa, joka alun perin suunniteltiin kansallisille viranomaisille. Pankkien kriisit ovat monimutkaisia tilanteita, joten etukäteen ei voida tehdä tiukkoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä siitä, miten toimitaan.

Jos suomalainen pankki olisi kriisissä, EU-komissio päättäisi, missä määrin rahat otetaan pankin omistajilta sekä sijoittajilta, ja missä määrin eurooppalaisesta kriisirahastosta, johon on kerätty rahat pankeilta. Ongelmallista on, komission ratkaisu voisi vaikuttaa Suomen valtion varojen käyttöön. Nykyisessä asetusehdotuksessa ei nimittäin sanota, mistä rahat otetaan, jos sijoittajavastuu ja kriisirahasto eivät riitä. Eli jäisikö maksajaksi kaatuvan pankin kotimaan veromaksajat vai kaikki euro-maat vakausmekanismin (EVM:n)kautta?

Tähän ajatukseen Suomi suhtautuu useiden EU-maiden tapaan varauksella. Erityisen tiukkana on Saksa jonka mukaan kriisinratkaisumekanismi edellyttää EU-sopimusten muuttamista.

Mikä muuttuisi?

Katsotaan vielä konkreettinen esimerkki siitä, mikä muuttuisi. Kesällä 2012 euro-maat päättivät lainata rahaa Espanjalle, joka lainasi rahat edelleen kriisissä oleville pankeilleen. Suomi oli mukana päättämässä säännöistä sille, miten rahat käytettään.

Jos komission esitys menee läpi, jatkossa komissio ja Espanja päättäisivät, missä määrin pulassa olevan espanjalaispankin kohdalla sovelletaan sijoittajavastuuta. Komission vallassa olisi myös ratkaista, annetaanko pankille rahaa yhteisestä, pankkien rahoittamasta kriisikassasta.

Näistä komission ratkaisuista - joita Suomi ei olisi mukana tekemässä - voisi syntyä paine, joka pakottaisi kaivamaan lisää rahaa euro-maiden lainarahapotista, EVM:stä - ja siis myös Suomelta.