Suomessa itärajan hallitseminen on suurennulasin alla, sillä Venäjä voi mahdollisesti hyödyntää turvapaikanhakijoita hybridiaseena Suomea vastaan. Kansainvälisten sopimusten mukaan rajanylityspaikkojen pitää olla auki.
Eduskunnassa on käsittelyssä parhaillaan valmius- ja rajavartiolaki. Keskeinen kysymys lakiuudistuksessa on, kuinka laki vastaa hybridivaikuttamiseen.
Hybridivaikuttamista on esimerkiksi suuren siirtolaisvirran ohjaaminen Suomeen. Voiko Venäjä hyödyntää turvapaikanhakijoita hybridioperaationa ja otetaanko tämä lakiuudistuksissa tarpeeksi huomioon?
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantasen (ps.) mukaan lakiuudistuksessa pitäisi säätää hätätilapykälät, joiden perusteella turvapaikanhaku voidaan keskeyttää, jos nähdään, että kyse on vihamielisestä vaikuttamisesta.
Rantanen myös muistuttaa, että kyseessä on laintulkintakysymys.
– Vaikka kansainvälisten sopimusten mukaan rajanylityspaikkoja on pidettävä auki, niiden mukaan myös valtion suvereniteettia tulee kunnioittaa. Eli viime kädessä on valtion päätettävissä, keitä se päästää alueelleen, toteaa Rantanen.
Valmiuslakiin voidaan liittää myöhemmin rajoja koskevat tarkemmat pykälät. Ne myös lähetetään lausuntokierrokselle toisin kuin nyt eduskuntaan lähtevä valmiuslain niin kutsuttu peruspaketti.
Lue myös: Oppositio hiillostaa hallitusta kiirehtimään rajapykäliä, jotta itäraja saadaan tarvittaessa kiinni
Valmiuslakia ja rajavartiolakia uudistetaan paraikaa
Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, olisiko kansainvälisten sopimusten puitteissa mahdollista sulkea itäraja kokonaan. Ihmisen oikeus kansainväliseen suojeluun ja valtion oikeus suvereniteettiin asettuvat vastakkain.
Holopainen korostaa rajojen turvallisuuden ja resurssien olevan kunnossa tälläkin hetkellä ja painottaa luottoa Rajavartiolaitoksen osaamiseen.
– Rajavartija on virkamies, joka noudattaa lakia. Jos laissa lukee, että saa hakea turvapaikkaa, ei rajavartija sitä voi estää, toteaa puolestaan Rantanen.
Miksi perussuomalaiset hidastavat lakiuudistusta?
Vihreiden Holopainen huomauttaa, ettei kukaan tule rajan yli väkivalloin.
– Rajaturvallisuus on kaikkien tavoitteena. Viranomaisilla on osaamista ja olemme paraikaa investoimassa rajaturvallisuuteen, jotta siellä on riittävästi ihmisiä ja resursseja. Järeämpää valvontaa ollaan rakentamassa.
Holopaisen mukaan lainvalmistelua halutaan muiden hallituspuolueiden voimin viedä kiireen vilkkaa eteenpäin, mutta perussuomalaiset asettavat kapuloita rattaisiin.
– Me perussuomalaisissa hyväksymme tämän lain muilta osin, paitsi tämä 17 luku, jossa ei ole rajaturvallisuuden toimivuutta määritelty turvapaikanhaun keskeyttämisen osalta, vastaa Rantanen.
Lue myös: Perustuslakivaliokunta: Valmiuslain uudistus tarvitsee vielä täsmennystä
Kiinteistöjä itärajalla otetaan haltuun
Myös kiinteistöjen haltuunotto rajalla puhututtaa. Viime vuonna esimerkiksi Valko-Venäjä ohjasi turvapaikanhakijoita naapurimaidensa rajoille hybidivaikuttamisena.
Suomessa on puhuttanut tilanteen toistuminen esimerkiksi Suomen rajoilla. Miksi kiinteistöjä otetaan haltuun ja majoitetaanko sinne kaikenlaisia turvapaikanhakijoita?
– Valmistaudumme tietysti kaikenlaisiin uhkiin, toteaa Holopainen.
Tiettyjen rajapaikkojen sulkeminen on kansainvälisten sopimusten mukaan mahdollista, mutta ei kaikkien.
Voidaanko kaikki rajat sulkea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisesti?
– Ei Puolalle, Latvialle ja Liettualle ole tullut langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, sanoo Rantanen.
– Ei Puolallakaan ollut kuin kriittiset rajapisteet suljettuna, huomauttaa Holopainen.
10:29