Oikeusoppinut näkee hybridivaikuttamisen mahdollisuuden, mutta ensin on arvioitava kansainvälisen suojelun edellytykset: "En näe, miksi Suomi olisi kovin huono paikka."
Suomeen loikannut Wagner-taistelija pysynee säilössä, kunnes turvapaikkaprosessi etenee ja keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi oman selvityksensä mahdollisista sotarikoksista. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Sotilas loikkasi kesäkuussa rajan yli ja haki Suomesta turvapaikkaa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Yle.
Tulijaa epäillään valtionrajarikoksesta, josta saa päiväsakkoja tai enintään vuoden vankeutta. Tutkinnanjohtaja Tomi Salmi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta kertoi viime viikolla, että esitutkinnassa ja tulijan henkilöllisyyden selvittämisessä on edetty, vaikka tietoja ei voida antaa julkisuuteen.
Valtionrajarikoksista ei tuomita turvapaikanhakijoita. Salmi kertoo tulijan hakeneen kansainvälistä suojelua viranomaisilta, ja hänet on otettu tämän osalta arviointiprosessiin.
Lue myös: Voiko Suomeen loikannut Wagner-sotilas saada turvapaikan? Näin vastaa asiantuntija
Kuka vain voi hakea turvapaikkaa. Kun hakemus on vireillä, tulija on oikeutettu vastaanottopalveluihin, mutta maasta ei saa poistua. Toinen, vuonna 2023 Norjasta turvapaikkaa hakenut Wagner-taistelija matkusti laittomasti maasta ja yritti paeta takaisin Venäjälle. Voisiko sama käydä Suomessa?
Oikeusvaltiota ja EU-oikeutta tunteva oikeustieteen tutkijatohtori Pekka Pohjankoski muistuttaa, että jos rajan yli tullaan ilman matkustusasiakirjoja ja viisumia, ei muuta laillista perustetta oleskelulle ole kuin turvapaikkaprosessin vireilläolo.
– Edellytykset liikkua vapaasti Schengen-alueella eivät tietenkään toteudu, Pohjankoski sanoo.
Jos Wagner-taistelija ei olisi säilöön otettuna, olisi lähteminen muualle Schengen-alueelle käytännössä mahdollista.
– Vaikea ottaa kantaa siihen, mihin yksittäinen henkilö voisi mennä, mutta en näe, miksi Suomi olisi kovin huono paikka. Suomesta ei ole luovutettu venäläisiä sotilaita Ukrainaan.
Hybridivaikuttamisen uhka ilmassa
Keskusrikospoliisi kertoo tekevänsä esiselvitystä kesäkuussa Kiteellä rajan yli tulleesta ihmisestä. Selvitys koskee tulijan taustan perusteella esille tulleita seikkoja, mutta vielä mahdollisiin rikosnimikkeisiin ei oteta kantaa. Esiselvitys valmistuu alkusyksystä.
Pohjankoski kuvailee tulijan oikeudellista asemaa Suomessa haastavaksi kokonaisuudeksi. Valtionrajarikoksen esitutkinta, turvapaikanhaku ja keskusrikospoliisin esiselvitys etenevät prosesseina eri viranomaisissa.
– Oikeudellisesti relevanteinta tällä hetkellä on turvapaikkaprosessi, Pohjankoski kertoo.
Ulkopoliittisille pohdinnoille on tilanteessa kuitenkin hedelmällinen maaperä. Pohjankoski arvioi, että hybridivaikuttamisesta kiinnostunut taho voisi olla halukas testaamaan mahdollisten monimutkaisten ja raskaiden rikosprosessien vaikutuksia.
– Jos näitä lähtisi käyntiin enemmän, tällainen taho voisi seurata mielenkiinnolla, minkälaista kuormitusta se aiheuttaa Suomen järjestelmälle. Tuomioistuinlaitosta ei ole suunniteltu siihen, että niissä käsiteltäisi esimerkiksi suuria määriä sotarikoksia. Se on ulottuvuus, joka on hyvä pitää mielessä.
Yle kertoi viime viikolla, että Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä joitain Venäjän riveissä hyökkäyssodassa Ukrainassa taistelleita. Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa siihen, onko Ukrainassa taistelleen venäläissotilaan tapaus turvapaikan hakijoiden joukossa harvinaislaatuinen.
Viime vuonna kansainvälistä suojelua haki Suomesta noin 3 000 ihmistä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna noin 170 Venäjän kansalaista ja kielteisen lähes 240.