Kiusaajat kävivät käsiksi porvoolaisen Krista Virran 13-vuotiaaseen poikaan koulumatkalla. Turhautunut äiti kertoo poikansa kokemuksista, jotta kiusaamiseen puututtaisiin ajoissa.
– Yksi poika repi ensin hihasta ja kuristi. Sitten toinen poika otti kiinni ja toinen hakkasi vatsaa.
Näin Krista Virta kuvailee yli kuukausi sitten 13-vuotiaan poikansa kauhunhetkiä koulupäivän jälkeen bussipysäkillä.
Kuinka tilanne bussipysäkillä eteni ja miksi koulu ei puutu koulumatkoilla tapahtumaan kiusaamiseen? Katso koko haastattelu yläpuolella olevalta videolta.
Kun väkivaltaa karkuun paennut poika pääsi kotiin, äiti kaivoi pojastaan sen, mitä oli tapahtunut. Silläkin uhalla, että kiusaamiseen ei tälläkään kertaa puututtaisi.
Koulumatkat kiusaamisen katvealuetta
Kun Virta alkoi selvittää tapausta, hän huomasi pian olevansa umpikujassa.
Hän otti yhteyttä kouluun heti välikohtauksen jälkeen. Koulusta vastattiin, että koulu ei voi suoraan puuttua kotimatkalla tapahtuneeseen kiusaamiseen. Virta teki asiasta rikosilmoituksen.
Koulumatkat ovat kiusaamisen katvealuetta. Virran kertoma välikohtaus sattui koulupäivän jälkeen bussipysäkillä, jonka vuoksi koulu ei voi rangaista kiusaajia tapahtuneesta.
– Koulumatkan osalta on kiusaamiset ilmoitettava huoltajille. Mikäli huoltajat eivät saa asiaa yhdessä selvitettyä, he voivat toki pyytää koululta apua asian selvittämiseen. Koulun tulisi tällöin auttaa tilanteessa, mutta rangaista se ei voi, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen kertoo.
Virta ei voi vieläkään uskoa, että koululla on mahdollisuus irtisanoutua näin vakavasta tapauksesta sen nojalla, että se ei ole sattunut koulun alueella. Hän olisi toivonut, että koulu olisi lähtenyt tiiviimmin asian selvittämiseen mukaan.
– Olen vanhempana joutunut ottamaan kohtuuttoman ison vastuun asiasta. Joku toinen olisi voinut väsyä tässä tilanteessa, ja asia olisi jäänyt kokonaan selvittämättä.
Tapaus on nyt poliisin selvitettävänä, ja senkään vuoksi koulu ei voi rangaista kiusaamisesta. Perusopetuslaki mahdollistaa koulun rangaistusten käytön vasta, kun tuomioistuin on tehnyt päätöksensä.
Lahtinen pitääkin outona, ettei rangaistuksia voida käyttää välittömästi, jos oppilaan teko on koulun linjausten mukaan sellainen, josta näitä rangaistuksia voidaan määrätä.
– Silloin viesti vanhemmillekin olisi sellainen, että koulu puuttuu näihin tapauksiin.
Keskustelut ovat "jääneet leijumaan ilmaan"
Virta kertoo, että kyseessä ei ole yksittäinen tapaus, vaan hänen poikaansa on kiusattu pidemmän aikaa. Siitäkin syystä tilanne tuntuu erityisen kuormittavalta.
Virran koululle lähettämistä viesteistä käy ilmi, että alkusyksystä asti poikaa on nimitelty ja tönitty. Koulun tavat puuttua kiusaamiseen ovat äidin mukaan olleet niukat.
– He ovat keskustelleet kiusaajien ja poikani kanssa, mutta se on jäänyt ilmaan leijumaan. Uskon, että jos kiusaamiseen olisi puututtu kunnolla ajoissa, niin tältä olisi voitu välttyä.
Virta toivoo, että kiusaamiseen tartuttaisiin jämäkämmin myös kiusaajien vuoksi.
Koulutusjohtaja: "Nollatolaranssi"
Porvoon kaupungin koulutusjohtaja Jari Kettunen ei kommentoi yksittäistä tapausta.
– Kaikenlainen niin fyysinen kuin psyykkinen väkivalta on tuomittavaa, ja siihen tulee olla nollatoleranssi. Myös kyseinen koulu noudattaa Porvoossa käytössä olevaa yhdenmukaista mallia kouluissa ilmenneiden kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin puuttumiseksi, Kettunen kertoo.
Kettusen mukaan tapauksen saama julkisuus nosti keskustelujen keskiöön sen, miten koulun toimintamalleja voidaan edelleen parantaa, jotta lasten ja nuorten välisiin ongelmiin voitaisiin puuttua entistä nopeammin ja paremmin.
– Näen erittäin tärkeänä yhteistyön lisäämisen lasten ja nuorten vanhempien kanssa turvallisempien kouluyhteisöjen rakentamiseksi.
Katso video: Kansanedustajat ehdottavat rajuja toimenpiteitä koulukiusaamisen kitkemiseksi syyskuussa – rahakorvauksia ja kiusaaja uuteen kouluun. Juttu jatkuu videon jälkeen...
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Laki antaa raamit, kuinka kiusaamisesta rangaistaan kouluissa. Lievin ja ensisijainen puuttumiskeino on kasvatuskeskustelu ja järein määräaikainen erottaminen. OAJ:n Lahtinen ei pidä koulujen keinovalikoimaa riittävänä.
– Väkivaltatilanteissa rehtorin pitäisi voida aina rauhoittaa tilanne pariksi päiväksi ja määrätä väkivallantekijä opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin sekä kouluterveydenhuollon tuen piiriin selvittämään teon syitä, ja sitä mitä tukea oppilas ja perhe tarvitsee.
Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt kasvussa
Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koulussa viikoittain kiusatuksi on joutunut noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori.
Pojat ovat kokeneet tyttöjä yleisemmin fyysistä uhkaa, tytöt taas poikia yleisemmin seksuaalista häirintää.
Vaikka kiusaaminen on vähentynyt, on alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt ovat olleet viime vuosina kasvussa.
Viime vuonna ilmoituksia kirjattiin 2 092. Tänä vuonna tapauksia on ollut lokakuuhun mennessä 1474, joka on 212 tapausta vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
"On tärkeää puhua teoista niiden oikeilla nimillä"
OAJ:n Lahtinen muistuttaa, että on tärkeää puhua teoista niiden oikeilla nimillä, ja jos kyseessä on pahoinpitely, koulun tulee tehdä yhteistyötä poliisin kanssa.
– On tärkeää puhua teoista niiden oikeilla nimillä: kiristäminen, vainoaminen, laiton uhkaus jne. Nämä eivät ole kiusaamista.
– Tilanteissa, joissa kyse voi olla rikoksesta, koulun tulee tehdä yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisiasiaksi kuuluvat rikokset riippumatta siitä, missä ne tehdään eli oli paikkana koulu, kirjasto, puisto tai koti, Lahtinen kertoo.
"En olisi koskaan voinut uskoa, että tämä käy minun lapselleni"
Nyt tapahtumista on jo yli kuukausi, mutta tapaus puistattaa äitiä edelleen.
Koululle ilmoittamisen lisäksi Virta teki tapauksesta rikosilmoituksen poliisille heti tapahtuman jälkeen. Perhe on myös saanut yhteydenoton Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystykseltä, joka selvittää tapausta.
Virta kokee, että kaikki olisi ollut helpompaa, jos koulu olisi ollut aktiivisemmin mukana tapauksen selvittämisessä. Nyt vastuu on jäänyt äidin harteille.
– Toivoisin, että vanhemmille tehtäisiin helpoksi, että jos lapsi jää kiusaamisen kohteeksi, keneltä saa apua ja mihin ottaa yhteyttä.
Virta haluaa puhua tapauksesta, sillä hän pelkää, mitä seuraavaksi voisi tapahtua, jos asiasta ei puhuta.
– Vaikka olin lukenut paljon uutisia aiheesta, en olisi koskaan voinut uskoa, että tämä käy minun lapselleni. Pelkään, mitä käy seuraavaksi.
– Yksinkertaisesti en pysty enää olemaan hiljaa ja katsomaan vierestä. Kiusaamiselle on laitettava stoppi sekä minun lapseni että muiden lasten takia.
Katso video: Näin julkisuudesta tutut henkilöt ottivat kantaa koulukiusaamiseen tänä syksynä. Juttu jatkuu videon jälkeen...
