Kouluissa valmistaudutaan syksyyn koronan ja monien uudistusten puristuksessa – tämä kaikki tulee muuttumaan

2:05
Koulut alkavat lähiopetuksessa – syksyllä puntaroidaan myös oppivelvollisuuden laajentamisen onnistuminen.

Lasten ja nuorten syyslukukausi alkaa lähiopetuksessa tuttujen koronatoimien kera. Samalla kouluissa katseet kiinnittyvät muihin syksyn uudistuksiin, niistä merkittävimpänä oppivelvollisuuden laajentaminen. Ilman koulupaikkaa on yhä kolme prosenttia peruskoulun keväällä päättäneistä nuorista.

Kouluissa valmistaudutaan jo täyttä häkää tulevaan syyslukukauteen, joka alkaa ympäri Suomen tulevan kahden viikon aikana. Peruskoulun aloittaa hieman alle 60 000 ekaluokkalaista.

Hygieniasuositukset ovat pitkälti samat kuin viime lukuvuonna. Kouluissa pestään käsiä ahkerasti ja huolehditaan hyvästä ilmanvaihdosta. Ryhmiä pidetään erillään päivien ajan ja toimintaa porrastetaan tungoksen välttämiseksi. Suoraa kosketusta vältetään, ja toisen asteen oppilaitoksissa pyritään kahden metrin turvaväleihin.

– Lähtökohtaisesti hygieniasuosituksissa on samat ohjeistukset kuin viime lukuvuonna, mutta nyt on tarkennettu, että maskien käyttö on tärkeää, ja kannustetaan vahvasti ottamaan rokotuksia, kertoo Opetushallituksen lakimies ja luokanopettaja Laura Francke.

Torstaina hallitus päätti koronarokotusten laajentamisesta 12–15-vuotiaisiin. Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee siihen. Rokotukset voidaan järjestää myös koulujen tiloissa.

Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin olla päästämättä lasta tai nuorta päiväkotiin tai kouluun vähänkään oireilevana.

Samaan aikaan kiritään oppimisvajetta ja varaudutaan tulevaan

Kouluun palaavaa henkilökuntaa huolettaa erityisesti se, miten mahdollisesti isoiksi kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Pandemia-aikana osa koululaisista on ollut pitkiäkin aikoja etäopetuksessa. Eniten etäopiskelua on ollut toisen asteen opiskelijoilla, siis ammattikoululaisilla ja lukiolaisilla.

Samaan aikaan, kun oppimisvajetta pitäisi paikata, koulut ja oppilaitokset joutuvat myös olemaan valmiustilassa mahdollisten tartuntaketjujen aiheuttamien etäopetusjaksojen varalta.

– Paikallisesti voi tulla niitä tilanteita, joissa valitettavasti yksittäisiä oppilaita tai pienempiä ryhmiä, ehkä jopa koko koulu tai toimipiste voidaan joutua siirtämään etäopetukseen, arvioi Laura Francke.

Viimeisen lukuvuoden etäopetus ja huoli tempoilusta etä- ja lähiopetuksen välillä on uuvuttanut myös opettajia. Opetusalan Ammattijärjestön kyselyssä jopa kolmasosa opettajista on harkinnut alanvaihtoa korona-aikana.

Opetushallituksen pääjohtajan Minna Kelhän mukaan syksyn mittaan on tarkoitus kuulla opettajia ja muita ammattilaisia siitä, miten heitä voitaisiin tukea.

Yksi niin oppilaita kuin opettajiakin auttava tuen muoto on valtionavustukset, jotka ovat parhaillaan haettavissa koronapandemian aiheuttamien oppimiserojen korjaamiseen. Esi- ja perusopetukseen on haettavissa 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen viisi miljoonaa euroa. Opetushallituksen mukaan näitä tukia voidaan käyttää esimerkiksi lisäopettajien palkkaamiseen.

Koulumaailmassa muutoksia liki kaikenikäisille

Koronatilanteen lisäksi koulumaailmassa puhuttaa tavallistakin runsaammat samanaikaiset uudistukset.

Elokuussa käynnistyy kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, jossa on mukana 105 kuntaa ympäri Suomen. Sen myötä tuhannet viisivuotiaat lapset aloittavat esikoulun. Lisäksi kokeiluun osallistuu verrokkikuntia, joissa esikoulua käydään tavalliseen tapaan. Kokeilu kestää toukokuuhun 2024 saakka.

Lisäksi perusopetuksen päättöarvioinnin uudet kriteerit otetaan käyttöön kaikissa oppiaineissa. Sen myötä yhdeksäsluokkalaisten päättötodistuksessa saamat numerot vastaavat tarkemmin toisiaan eri kouluissa eri puolilla Suomea.

Lukioissa ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa uuden opetussuunnitelman siivittämänä. Lukiolaiset seuraavat tästä lähtien opintopisteiden ja -opintojaksojen karttumista kurssien sijaan. Samalla opetuksessa otetaan huomioon aiempaa paremmin kansainvälisyys, työelämä ja yrittäjyys.

Suurin mullistus sitten peruskoulun – sadat nuoret tarvitsevat vielä koulupaikan syksyksi

Syksyksi voimaan on tullut myös oppivelvollisuuden laajeneminen, jota on kuvailtu suurimmaksi mullistukseksi sitten peruskoulun. Sen myötä alle 18-vuotiaiden perusopetuksesta valmistuneiden on ollut ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa.

Opetushallituksen mukaan vain prosentti viime keväänä peruskoulusta valmistuneesta 60 000 nuoresta jätti hakematta yhteishaussa. Kaikkiaan ilman jatkokoulutuspaikkaa on tällä hetkellä noin kolme prosenttia keväällä valmistuneista nuorista, siis noin 2800.

– Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta täytyy muistaa, että he ovat ympäri Suomenmaata. Jos puhutaan normaalikokoisesta parin-kolmensadan peruskoulusta, niin se on ihan kourallinen per koulu, toteaa Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell.

Opinto-ohjaajat etsivät yhteistyössä nuorten ja heidän perheiden kanssa sopivia opiskelupaikkoja vielä elokuun ajan. Kuun vaihteessa vastuu siirtyy asuinkunnille, joilla on tehtävään aikaa kaksi kuukautta. Syksyn mittaan kaikilla peruskoulun keväällä päättäneillä tulisi olla uusi opinahjo.

Ilmaiseksi kaikki mitä tutkinnon suorittaminen vaatii

Torsellin mukaan opiskelupaikkoja kyllä riittää, mutta kohtaanto-ongelma hidastaa niiden löytymistä. Nuorten kiinnostuksenkohteet tai asuinpaikat eivät välttämättä sovi yhteen niiden koulujen kanssa, joissa tilaa olisi. Vaikka opinto-ohjaajien ammattitaito korostuu toisen asteen muuttuessa pakolliseksi, ohjauksen rooli pysyy samankaltaisena.

– Nyt on lainsäädännöllä niitattu samat tehtävät, jotka koulutuksen järjestäjät ja vastuutahot ovat aiemminkin tehneet, Torsell summaa.

Toisen asteen muuttuessa pakolliseksi koulutus muuttuu myös ilmaiseksi. Sen myötä oppilaat saavat ilmaiseksi kaiken, mitä tarvitsevat tutkinnon suorittaakseen. Oppilaitokset määrittelevät itse tarkemmin, mitä kaikkea se sisältää. Ammatillisissa oppilaitoksissa vaikkapa työkalupakki tai kokin veitset tulee saada käyttöön koululta. Moni koulu tulee todennäköisesti tarjoamaan oppikirjojen lisäksi myös kannettavat tietokoneet.

– Ajattelen, että lukiopuolella sähköisten ylioppilaskirjoitusten vuoksi ne ovat välttämättömät. Mutta myös moni ammatillisen koulutuksen järjestäjä ajattele, että ne ovat nykyaikaa, sanoo Torsell.

Sen sijaan koulutuksen tarjoajan ei tarvitse tarjota esimerkiksi soittimia tai liikuntavälineitä, vaikka olisi musiikki- tai urheilupainotteisesta linjasta kyse.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja