Rehtorit huolissaan turvaväleistä ja luokkien eristämisestä – koronaohjeiden noudattaminen kouluissa voi olla mahdotonta: "Lisätiloja ei synny tyhjästä"

Turkulaisen Vähä-Heikkilän alakoulun rehtori Taru Pätäri sanoo suoraan, että kaikkia THL:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita ei voida toteuttaa kouluissa. Hän nostaa esimerkiksi lisätilojen käyttöönoton turvavälien toteuttamiseksi.

– Lisätiloja ei synny tyhjästä ja meillä on se henkilöstömäärä mikä on, Pätäri kertoo MTV Uutisille.

Pitkät etäopetusjaksot ongelma

Vain suhteellisen harva Suomen Rehtorit -yhdistyksen kyselyyn vastanneista peruskoulujen ja lukioiden rehtoreista kertoo, että etäopetusta lisätään koronaviruksen torjumiseksi.

Peruskoulujen rehtoreista näin ilmoittaa vain kolme prosenttia. Lukioiden rehtoreista neljännes aikoo lisätä etäopetusta.

Helsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla arvioi, että etäopetuksen suurin ongelma on liian pitkiksi venyvät etäjaksot.

– Etäopetus sellaisena kuin se keväällä toteutettiin, oli ehkä sen ajan tilanteeseen hyvä ratkaisu. Nyt näyttää siltä, että tänä syksynä osattaisiin järjestää etäopetus vähän paremmin, jotta tulisi vuorottelua. Siis osa oppilaista etänä ja osa koululla. Sitten taas vaihdetaan päittäin, etteivät etäopetusjaksot venyisi liian pitkiksi, Halla sanoo.

Kulosaaren yhteiskoulussa toimii yläkoulu ja lukio.

Yksi kyselyyn vastannut peruskoulun rehtori arvioi, että mikäli syksyllä joudutaan siirtymään etäopetukseen, opetussuunnitelman mukaista opetusta ei voida antaa.

Huoli yhdenvertaisuuden toteutumisesta

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on painottanut, että peruskoulujen etäopetus pitäisi olla suotavaa vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa.

OAJ:n mukaan etäopetus ei sovi kaikille oppilaille eikä oppimistavoitteita välttämättä saavuteta.

Pätäri on samaa mieltä. Hän on huolissaan oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta etäopetuksessa.

– Niin hyvin kuin saimmekin etäopetuksen käyntiin keväällä, se ei ole millään tavalla yhdenvertaisuutta edistävää lasten kesken.

Pätärin mielestä viranomaiset eivät ole kiinnittäneet ohjeissaan riittävästi huomiota yhdenvertaisuuteen.

– Sellaista riittävää ohjeistusta ei ole tullut, joka takaisi lasten ja opettajien yhdenvertaisen kohtelun. Itse kaipaan sitä, että määriteltäisiin esimerkiksi etäopetuksessa, mikä on minimihyvä, ja kaikki toteuttaisivat sitä. Säästyisimme hyvinkin kirjavilta järjestelyiltä.

Pätäriä huolettaa myös etäopetuksen vaativuus ja opettajien jaksaminen Hän nostaa esiin palkkauskysymyksen etäopetuksessa.

– Se, että opettaja pitäisi sekä lähi- että etäopetusta, on äärimmäisen ongelmallista.

Ryhmäkokoja mahdotonta pienentää

Myöskään ryhmäkokoja ei ole aikomus pienentää kuin viidessä prosentissa peruskouluista ja kuudessa prosentissa lukioista. 

Hallan mukaan ryhmäkokojen pienentäminen on käytännössä mahdotonta. Pienempien opetusryhmien edellyttämää lisähenkilöstöä ei ole käytössä.

– Ryhmäkokojen pienentäminen kouluissa on äärettömän hankalaa, etenkin tässä tilanteessa, kun lukuvuosi on juuri alkamassa.Käytännössä koko lukuvuosi ja koko lukujärjestys jouduttaisiin suunnittelemaan uudelleen ja hankkimaan vielä aika paljon lisää resursseja, jotta ryhmiä voitaisiin pienetää, Halla sanoo.

Käytännössä jokainen koulu aikoo alkavana lukuvuotena panostaa käsihygieniaan. Suurimmassa osassa peruskouluja ja lukioita lisätään yhteydenpitoa koteihin päin.

"Talo on jo täynnä"

Ryhmäkokojen pienentäminen, turvavälien pitäminen, ruokailujen porrastaminen ja luokkien eristäminen toisistaan edellyttävät lisää luokkatiloja, joita ei joissain oppilaitoksissa ole lainkaan vapaana.

Monet rehtorit ilmaisevatkin huolensa riittävien etäisyyksien pitämisestä koulun arjessa.

– Talo on täynnä ja kaikki luokkatilat ovat käytössä. On laitettava osa nuorista etäopetukseen, kyselyyn vastannut lukion rehtori kertoo.

Myös Halla sanoo, ettei Kulosaaren yhteiskoululla ole lisätiloja. Hän luottaa kuitenkin siihen, että turvavälit saadaan pidettyä.

– Ylimääräistä tilaa ei ole kyllä yhtään, mutta totta kai tässä luovasti toimitaan ja järjestetään kaikkea toimintaamme.

Eräs kyselyyn vastanneista rehtoreista muistutti myös siitä, että eri oppilasryhmien erillään pitäminen on yläkoulusta lähtien käytännössä mahdotonta.

– Yläkoulussa oppilasryhmän pitäminen samana on mahdoton tehtävä, jos esimerkiksi opetetaan taito- ja taideaineita, peruskoulun rehtori muistuttaa.

Rehtoreiden näkemykset viranomaisten toiminnasta eroavat

Opetushallituksen ja muiden viranomaisten kouluille jakamat ohjeet koronaviruksesta saavat rehtoreilta tyydyttävän arvosanan. Vastausten keskiarvo kyselyssä on noin seitsemän. Peruskoulujen rehtorit antavat arvosanaksi 7,0 ja lukioiden 6,9.

MTV Uutisten haastattelemien rehtoreiden mielipiteet viranomaisten ohjeistuksista vaihtelevat.

Lauri Halla antaa positiivista palautetta. Hänen mukaansa Opetushallituksen ja muiden viranomaisten ohjeistukset ovat olleet hyviä ja antaneet kouluille riittävästi liikkumavaraa toimia kunkin paikkakunnan koulun tarvitsemalla tavalla.

– Ohjeistukset ovat olleet oikein hyviä. Niissä on ollut riittävästi väljyyttä, jotta paikallisella tasolla kunnissa ja kouluissa on pystytty soveltamaan ja tekemään ratkaisuja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Noin puolet rehtoreista koki, etteivät viranomaisohjeistukset tulleet riittävän ajoissa.

Hallan mielestä ohjeet ovat tulleet riittävän ajoissa. Hän kuitenkin toivoo kouluille pitkäjänteisiä korona-ohjeita.

– En oikeastaan kohdistaisi mitään kritiikkiä viranomaisten suuntaan. Tässä ovat muuttuvat tilanteet päällä koko ajan. Toivomme, että saamme sellaisia ohjeita, joita pystytään soveltamaan pidemmän aikaa, eikä niin, että ohjeita jouduttaisiin soveltamaan lennosta.

Pätärin mielestä viranomaiset eivät ole kuunnelleet riittävästi arkipäivän koulutyötä tekeviä.

– Jollakin tavalla olisi ollut ehkä toivottavaa, että myös kentän ääni huomioitaisiin paremmin ja tiedettäisiin koulun todelliset realiteetit esimerkiksi tilojen suhteen paremmin.

Epävarmuus kalvaa yläkouluja ja lukioita

Syksyn koronatilanne on epävarma, koska koronaepidemia on nyt hitaassa kiihtymisvaiheessa, myös Suomessa. Siispä lukioissa ollaan huolissaan esimerkiksi syksyn ylioppilaskirjoituksista.

Viime keväänä monet ylioppilaskokelaat huokaisivat helpotuksesta, koska koronavirus ei ehtinytkään sotkea ylioppilaskirjoituksia, vaan kokeiden aikatauluja muuttamalla abiturientit saivat kokeensa tehdyksi. Tilanne voi kuitenkin olla toinen tänä syksynä.

– Yksittäinen sairastuminen tai sairastumisepäily sotkee tehokkaasti koko oppilaitoksen arjen. Opettajan sairastuessa sijaisia on mahdotonta saada, eräs kyselyyn vastanneista lukion rehtoreista epäilee.

Suomen Rehtorien teettämään kyselyyn vastasi yhteensä 126 rehtoria. Heistä 94 toimi peruskoulun rehtorina ja 32 lukion rehtorina.