Suomessa palataan perusopetuksessa takaisin lähiopetukseen tämän viikon torstaina. MTV Uutisten tekemän soittokierroksen perusteella koulut ovat tehneet huomattavia erityisjärjestelyitä opetuksen turvallisuuden takaamiseksi, vaikka päätös koulutyöhön palaamisesta on herättänyt lasten huoltajissa ja koulun henkilökunnassa myös huolta.
Kivirannan peruskoulussa Torniossa opiskelee arviolta 370 oppilasta. Heistä noin viidesosa ei ole palaamassa takaisin koulutyöhön torstaina, vaan he jäävät kotiin huoltajan anomuksesta.
Koronavirus ja koulutyöhön palaaminen on herättänyt keskustelua erityisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, missä koronaviruksen ilmaantuvuus on toiseksi pahinta heti Uudenmaan jälkeen.
Kivirannan koulun rehtori Hanna Tikka kertoo, että Länsi-Pohjassa odotettiin pitkään hallituksen päätöstä koulujen jatkumisesta. Vanhemmat olivat muun muassa miettineet, olisivatko alueelliset poikkeukset koulutyöhön palaamisessa olleet mahdollisia.
– Länsi-Pohjan tilanne on varmasti vaikuttanut siihen, että huoltajat ovat olleet vähän aktiivisempia hakemaan vapautusta lapsen koulutyöstä.
Huoltajille voi tulla jopa sakkoa oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä
Perusopetuslain mukaan peruskoulun oppilaan täytyy osallistua lähiopetukseen, ellei hänelle ole myönnetty tilapäistä vapautusta koulutyöstä. Vapautuksen anoo lapsen huoltaja ja siihen vaaditaan erityinen syy. Laki ei kuitenkaan määrää, kuinka painava poissaolosyyn täytyy olla.
Päätös mahdollisesta vapautuksesta tehdään jokaisessa koulussa oman harkintakyvyn mukaan, mutta Opetushallitus on korostanut, että lähtökohtaisesti opetuksessa on läsnäolopakko.
– Nyt on siirrytty normaalin lainsäädännön noudattamiseen, mikä tarkoittaa sitä, että tavalliset läsnäolo- ja poissaolosäännöt tulevat sovellettaviksi. Lähtökohtana on läsnäolo ja jos koulusta ollaan poissa, pitää se perustella, toteaa Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen.
Jos koulun vastaus lapsen tilapäisestä koulutyöstä vapauttamiseen on kielteinen, tulee lapsi lähettää lähiopetukseen. Jos lapsi kuitenkin jää luvattomasti pois koulutyöstä huoltajan tahdosta, ei lasta voida rangaista kurinpidollisesti. Huoltajille tästä voi sen sijaan seurata harmia: lainsäädännössä on säännös, jolla huoltajat voidaan tuomita jopa sakkoihin oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä.
– En usko, että oikeusprosesseja kahden viikon takia lähdettäisiin nostamaan, mutta pitää muistaa, että sekin säännös on olemassa, Lahtinen sanoo.
Viimeinen päätösvalta jää siis kouluille.
– Ajatellaan oppilaiden tasavertaista kohtelua: jos tammikuussa on myönnetty oppilaalle kahden viikon vapautus Espanjan reissua varten, niin miten sitä vapautusta ei myönnettäisi tässä tilanteessa esimerkiksi riskiryhmään kuuluville?, torniolaisen peruskoulun rehtori Tikka kysyy.
Oletusarvona on, että opettaja tulee töihin
Lähiopetukseen palaaminen jakaa mielipiteitä sekä koulujen sisällä että julkisessa keskustelussa.
– Yksi opettaja kävi toteamassa kuinka mukavaa on päästä takaisin, mutta toinen taas on miettinyt tämän toimenpiteen tarpeellisuutta, toteaa Kivirannan koulun rehtori Tikka.
Hänen mukaansa kouluun palaaminen on turvallista niin pitkään, kun uusien ohjeiden ja toimintatapojen noudattaminen on tehty kaikille helpoksi ja selkeäksi. Lapsille on kyettävä tarjoamaan turvallinen oppimisympäristö uusista opetuksen kohtaamista haasteista huolimatta.
– Kun koulut avautuvat, arki normalisoituu lapsen silmissä. Me pystymme tekemään oman osuutemme rauhallisina aikuisina turvatoimenpiteiden, uusien opetusjärjestelyiden ja oppilasryhmien rytmittämisten avulla, mutta enempään ei täälläkään pystytä.
Riskiryhmään kuuluvat opettajat sen sijaan voivat arvioida omaa tilannettaan työterveyshuollon kautta.
– Jos opettaja ei kuulu koronan riskiryhmään niin oletusarvona on, että opettaja palaa lähiopetukseen. Jos on epävarma omasta tilanteestaan, on henkilö ohjattu työterveyshuoltoon asiaa harkitsemaan.
Porrastettua ruokailua, kahden metrin turvavälejä ja ulkovaatteissa luokkaan
Minkälaisia toimenpiteitä kouluissa on sitten ryhdytty tekemään epidemian hillitsemiseksi? Soittokierros Suomen eri kouluihin paljastaa, että keinot ovat alueellisesti hyvin samankaltaisia.
Esimerkiksi Kajaanissa sijaitseva Nakertajan koulu on varautunut jakamaan oppilaat istumaan kahden metrin turvaetäisyyksien päähän toisistaan. Riittävän tilan takaamiseksi on otettu käyttöön muun muassa koulun liikuntasali ja tekstiilityön luokka, minne on sijoiteltu oppilasryhmiä työskentelemään.
Rehtori Jukka-Pekka Similän mukaan jokainen oppilasryhmä työskentelee koko kevätlukukauden loppuajan omassa ryhmässään, eikä kohtaamisia muiden ryhmien kanssa tule edes välitunneilla.
– Aamuisin meillä on jokaiselle ryhmälle oma kokoontumispaikka, mistä opettajat hakevat oppilaat suoraan sisään luokkaan ja ulkovaatteet jätetään tuolin selkämykselle. Ruokaillessakin istutaan kaikki nenät samaan suuntaan ja turvavälien kanssa, Similä kertoo.
Torniossa Kivirannan koululaiset noudattavat samaa kaavaa: opetusryhmiä on jaettu pienemmiksi, ruokailutilaa on jatkettu liikuntasalin puolelle ja oppilaat ruokailevat ainoastaan omissa luokkaryhmissään porrastetusti. Kulkureittejä esimerkiksi ruokalaan on useita, joten samoja ovia ei tarvitse käyttää.
Yliopiston tilat alakoululaisten käyttöön
Joensuun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Jyrki Korkki kertoo, että koululla on valttikorttinaan vieressä sijaitseva yliopistokampus.
– Meillä on yliopiston tilat käytettävissämme yliopiston ollessa etäopetuksessa. Käytämme perusopetuksessa kahta rakennusta, jotka normaalitilanteessa olisivat yliopistokäytössä. Näin voimme väljentää oppilaita ja siirtää joitakin opetusryhmiä näihin tiloihin, Korkki selittää.
Yläkoululaisten tilat ovat Korkin mukaan normaalitilanteessakin lukion kanssa samassa rakennuksessa. Lukiolaisten jatkaessa etäopiskelua voivat yläluokkien oppilaat ottaa lukiotiloja käyttöönsä. Jokaiselle opetusryhmälle on osoitettu kaksi omaa opetustilaa.
– Oppilaat opiskelevat samassa tilassa oman opetusryhmänsä kanssa koko koulupäivän ajan, mutta opettajat vaihtuvat, Korkki kertoo.
Erityisesti luokissa kiertävien aineenopettajien turvallisuudesta on kannettu huolta julkisessa keskustelussa. Joensuun normaalikoulun perusopetuksen rehtorin mukaan huoli on otettu huomioon ja opettajat pitävät mahdollisuuksien mukaan turvaetäisyyttä oppilaisiin.
– Meillä on myös aineenopettajia, joilla on vain muutamia perusopetuksen ryhmiä. Loppuajan he työskentelevät lukiolaisten kanssa etänä.
Korkin mukaan kouluruokailu hoidetaan porrastetusti ja tilat desinfioidaan aina opetusryhmien välissä. Koulu suosittelee myös retkien tekemistä ja retkilounaiden syömistä ulkoilmassa.
"Poissaolot liittyvät usein riskiryhmiin"
Joensuun normaalikoulun suunnitellut toimintaohjeet näyttävät vakuuttaneen lasten huoltajat, sillä koulun noin 640 oppilaasta vain 40 on hakenut vapautusta koulutyöstä.
– Epidemian alkuun verrattuna meillä on nyt huomattavasti rauhallisempi tilanne, Korkki toteaa.
Myös Kainuussa tilanne näyttää vielä rauhalliselta: tällä hetkellä oppilaat eivät ole jäämässä sankoin joukoin kotiin, vaan lähiopetukseen palataan hyvillä mielin.
– Prosentuaalisesti kyse ei ole suuresta joukosta. Tähän mennessä on tullut noin kymmenkunta ilmoitusta lähiopetuksesta pois jäävistä lapsista, nämä usein liittyvät riskiryhmiin joko lapsen kohdalla tai perhepiirissä.
– Meidän henkilökuntamme on hyvin sitoutunut tähän lähiopetukseen palaamiseen: kun kerran näin on päätetty, niin tällä mennään, Nakertajan koulun rehtori Similä toteaa.