Koronapikatestit välttävät erään PCR-testin harmin – nyt niistä on paikoin tullut ensisijainen testausmenetelmä

2:26
Näin MTV Uutiset käsitteli viime kuussa erilaisten koronatestien vahvuuksia ja heikkouksia.

Kainuun KAKS drive in -koronanäytteenotto siirtyi tänä perjantaina käyttämään pääsääntöisesti koronapikatestejä PCR-testien sijaan. Kainuun tiedotteen mukaan PCR-näytteitä otetaan vain muutaman tunnin ajan aamulla ja sen jälkeen näytteet otetaan pikatestein. Muutoksella tavoitellaan nopeutta testitulosten saantiin sekä laboratorion testiruuhkan helpottamista.

Kainuu ei ole yksin pikatestien käytön kanssa. Lapissa on käytetty lähes pelkästään koronapikatestejä viime vuoden lopulta lähtien. Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Broaksen mukaan pikatesteillä on ollut keskeinen rooli epidemian hallinnassa Lapissa.

Keskeinen hyöty Broaksen mukaan on se, että testitulos saadaan 15–30 minuutissa. PCR-testeissä puhutaan useista tunneista jopa tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla.

– Meillä menisi PCR:ssä todella kauan, kun niitä rahdattaisiin keskuslaboratorioon, Broas kertoo.

Vältetään PCR:n ”pitkä häntä”

Broasin kokemus on se, että pikatestit ovat halvempia ja nopeampia, säästäen resursseja ja nopeuttaen koronan jäljitystyötä. Hän kertoo Lapissa tehtävän noin 4200–5000 pikatestiä viikossa, minkä lisäksi PCR-testejä käytetään jonkin verran tulosten varmentamisessa.

Erityinen pikatestien etu liittyy siihen, että PCR-testi voi näyttää positiivista tulosta jopa muutaman kuukausi sen jälkeen, kun henkilö on sairastanut koronan. Tämä aiheuttaa joskus hankaluuksia koronajäljityksessä.

– Antigeenitestin etu on, että ei ole tuota pitkää häntää, Broas kertoo.

Pikatestit yleisessä käytössä Euroopassa

PCR-testeillä on kuitenkin jotain etuja verrattuna pikatestiin. Sen avulla on esimerkiksi mahdollista tunnistaa erilaisia koronavirusmuunnoksia ja siten seurata eri virusvarianttien leviämistä Suomessa.

Broas muistuttaa pikatestien olevan yleisesti käytössä Keski-Euroopassa, ja uskoo, että jos testaustoimintaa tarvitaan jatkossakin samassa laajuudessa, niin pikatestien käytöstä voisi olla hyötyä myös muualla Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kerrotaan, että Suomessa tehdään päivittäin 5000–8000 koronapikatestiä. Kaikkiaan koronatestejä yleensä tehdään päivittäin 20 000–30 000 kappaletta.

STM: Koronpikatestin käyttö arvioitava tilanteen mukaan

Torstaina sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtaja Pasi Pohjola sanoi eilen THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa koronavirustilanteesta koronapikatestejä käytetyn menestyksekkäästi Pohjois-Suomessa jo jonkin aikaa. Hän sanoi kuitenkin, että päätös käytöstä pitää arvioida tilanteen mukaan.

– Toki laajoissa testausmäärissä niissä vaaditaan työvoimaa ja jossain vaiheessa niiden resurssitarve tulee korkeammaksi kuin automatisoitu PCR-näytteenotto ja -analytiikka. Eli pitää tehdä harkintaa myös sen testausmenetelmän käytön osalta siitä, missä tilanteessa niitä käytetään, Pohjola sanoi.

– PCR-testin tarkkuus ja herkkyys poikkeaa antigeenitestistä. On tärkeä huomioida se, että missä yhteydessä näitä käytetään. Mutta tämä on sairaanhoitopiireillä hyvin tiedossa ja sitä kautta näitä erilaisia ratkaisuja on tehty hyvin perustellusti, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoi samassa tilaisuudessa.

Broas kertoo, että heidän kokemuksensa mukaan isojenkin testimassojen ottaminen on organisointikysymys. Vaikka koneellisesti voidaan tehdä satoja PCR-testejä vain tunneissa, vaatii näytteiden ottaminen, pakkaaminen ja muu käsittely ihmistyövoimaa ja -aikaa.

Hybridistrategia avoin pikatesteille

Myös uusi koronastrategiassa on huomioitu pikatestien käytön laajentamisen mahdollisuus.

– Testausmenetelmien osalta tulisi epidemian jatkohoidon tarpeita varten selvittää pikatestauksen laajempaa hyödyntämistä mahdollisuuksien mukaan laajalti käytössä olevan PCR-testauksen rinnalla. Samalla olisi syytä arvioida uudenlaisten testausmenetelmien käyttöönottoa ja kotitestauksen roolia osana epidemianhallintaa tulisi arvioida tunnistaen kotitestaukseen liittyvät rajoitteet ja luotettavuushaasteet, hybridistrategiassa lukee.

Koronarokotusten tarve voi hybridistrategian soveltamisen myötä muuttua piankin, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä on loppusuoralla koronatestaamisen ja -jäljittämisen ohjeistus.

Siinä linjana tulee todennäköisimmin olemaan järjestely, jossa koronatestiä ei lähtökohtaisesti enää suositella ihmisille, jotka ovat jo saaneet kaksi rokotetta tiettyjä erillisryhmiä lukuun ottamatta. Näitä ryhmiä voisivat olla esimerkiksi sote-alan työntekijä tai ihmisiä, joiden immuunipuolustus on tavanomaista heikompi, kuten ikäihmiset.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja