Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut, että antigeenitestit voisivat tuoda helpotusta koronatestauksen pullonkauloihin.
Antigeenitestillä voidaan saada nopeasti vastaus koronavirusepäilyyn, mutta testi ei ole yhtä herkkä kuin tähän asti käytössä olleet PCR-testit, kertovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut, että antigeenitestit voisivat tuoda helpotusta koronatestauksen pullonkauloihin. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt niiden käyttöönottoa ja viranomaiset ovat antaneet ensimmäisiä lupia niiden käyttöön. Lupaa testien käyttöönottoon haetaan aluehallintovirastolta.
Erilaiset menetelmät
Molemmat testit voidaan tehdä nenänielunäytteestä, mutta ne tunnistavat näytteestä viruksen eri osia.
Suomessa tähän asti käytössä olleet PCR-testit osoittavat viruksen perimän. Antigeenitesteissä etsitään viruksen pintaproteiinia.
– Se iso periaatteellinen ero näiden välillä on, että PCR-menetelmällä signaalia vahvistetaan monistamalla viruksen perimää.
Antigeenitestissä taas osoitetaan sitä, mitä siinä näytteessä on sellaisenaan osoitettavissa. Tästä seuraa se, että antigeenitestit ovat yleisesti ottaen epäherkempiä kuin PCR-testit, kertoo vastuuyksikön päällikkö, osastonylilääkäri Satu Kurkela Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).