Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut, että antigeenitestit voisivat tuoda helpotusta koronatestauksen pullonkauloihin.
Antigeenitestillä voidaan saada nopeasti vastaus koronavirusepäilyyn, mutta testi ei ole yhtä herkkä kuin tähän asti käytössä olleet PCR-testit, kertovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut, että antigeenitestit voisivat tuoda helpotusta koronatestauksen pullonkauloihin. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt niiden käyttöönottoa ja viranomaiset ovat antaneet ensimmäisiä lupia niiden käyttöön. Lupaa testien käyttöönottoon haetaan aluehallintovirastolta.
Erilaiset menetelmät
Molemmat testit voidaan tehdä nenänielunäytteestä, mutta ne tunnistavat näytteestä viruksen eri osia.
Suomessa tähän asti käytössä olleet PCR-testit osoittavat viruksen perimän. Antigeenitesteissä etsitään viruksen pintaproteiinia.
– Se iso periaatteellinen ero näiden välillä on, että PCR-menetelmällä signaalia vahvistetaan monistamalla viruksen perimää.
Antigeenitestissä taas osoitetaan sitä, mitä siinä näytteessä on sellaisenaan osoitettavissa. Tästä seuraa se, että antigeenitestit ovat yleisesti ottaen epäherkempiä kuin PCR-testit, kertoo vastuuyksikön päällikkö, osastonylilääkäri Satu Kurkela Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Antigeenitestien herkkyys vaihtelee, sillä testejä on erilaisia.
Tulos jopa alle puolessa tunnissa
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkusen mukaan yleisperiaate on, että antigeenitestejä käytetään sellaisissa tilanteissa, joissa tulos on tarpeen saada nopeasti. Tulokset voidaan saada parhaimmillaan alle puolessa tunnissa.
– Silloin se puolustaa paikkaansa. Vastaavaa antigeenitestausta tehdään muista hengitystieviruksista päivystyspoliklinikoilla, hän sanoo.
Nopean tiedon voi saada myös PCR-testin pikaversiolla, jonka tuloksen saaminen kestää Husin Kurkelan mukaan tyypillisesti puolitoista tuntia siitä, kun näyte menee laitteeseen. Prosessi kestää kuitenkin tosiasiassa kolmesta neljään tuntia, sillä aikaa kuluu myös näytteen ottamiseen, sen lähettämiseen laboratorioon sekä tulosten analysointiin ja raportointiin.
Samoin nopeampina pidetyissä antigeenitesteissäkin aikaa kuluu muuhun kuin itse analysointiin.
– Kun puhutaan testien ajoista, pitää huomioida, että suurin osa ajasta kuluu siihen, mitä tapahtuu ennen kuin näyte menee analysaattoriin ja sen jälkeen, Kurkela sanoo.
Antigeenitesti häviää herkkyydessä
Virolainen-Julkusen mukaan antigeenitesti ei ole menetelmänä yhtä herkkä kuin geenimonistus eli PCR-testillä viruksen perimän osoittaminen.
– Vääriä negatiivisia tulee enemmän, se on se ongelma. Negatiivinen tulos saatetaan saada, vaikka tällä toisella testillä (PCR) osoitettuna virusta on elimistössä, hän sanoo.
Väärien negatiivisten tulosten suurempi esiintyvyys voi lääkintöneuvoksen mukaan johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja väärään turvallisuuden tunteeseen.
THL:n erityisasiantuntija Niina Ikosen mukaan tutkimustietoa ei tällä hetkellä ole juurikaan kertynyt siitä, miten antigeenitestit sopivat oireettomien testaamiseen.
– Täytyy huomioida, että nopeus ei välttämättä ole kaikki kaikessa. Jos tulos ei ole kovin luotettava, täytyy miettiä, mikä sen informaatioarvo on, sanoo Husin Kurkela.