Suomessa on käytössä terveydenhuollon ammattilaisten tekemät PCR-testit ja muun muassa Lapissa laajasti käytetyt ja ruokakaupasta kotikäyttöön ostettavat pikatestit. Siitä, kumpi on kustannustehokkaampi, on kiistelty viime päivinä HUS:in ja Lapin lääkäripomojen kesken.
Pikatestejä käytetään laajasti Kainuussa ja Lapissa. Lapissa 98 prosenttia kaikista otetuista testeistä on tuttavallisemmin pikatestinä tunnettuja antigeenitestejä.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas on niihin hyvin tyytyväinen.
– Antigeenitestien ja PCR-testien tarkkuus on suunnilleen samaa tasoa, Broas vakuuttaa.
Broasin mielestä pikatestauksen laajamittaisella käyttöönotolla voitaisiin säästää yhteiskunnan varoja.
Lue myös: Pikatestit vähentävät jatkotartuntoja ja säästävät rahaa – infektioylilääkäri ottaisi laajemmin käyttöön Suomessa
Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä testeihin on käytetty jo yli 100 miljoonaa euroa.
HUS:in diagnostikkajohtaja Lasse Lehtinen tyrmäsi Broasin eilen Twitterissä "mainosmieheksi".
– Erityisesti pikatestaus on ollut esillä silloin, kun matkailua on haluttu avata, Lehtonen väittää.
Lehtonen kertoo, että Lapin matkailuyrittäjät ovat aktiivisesti lobanneet sitä, että maahan pitäisi päästä ilman testejä. Testaus hoidettaisiin tällöin pikatestillä rajalla.
Lehtonen ei näe pikatestauksen laajamittaista käyttöönottoa vaihtoehtona.
Lue myös: Mikä on pikatesti ja onko se luotettava? Tässä koostettuna eri koronatestien heikkoudet ja vahvuudet
Lehtonen ja Broas ovat samaa mieltä siitä, että ongelma tulee vastaan siinä, mistä löydetään riittävä määrä henkilöstöä tekemään pikatestejä.
– Myös työvoimakustannukset nousisivat niin suuriksi, että pikatestausjärjestelmän laajamittaisessa käyttöönotossa ei ole mitään järkeä, Lehtonen avaa.
Lehtosen mukaan tämä on laskettu sairaanhoitopiirissä useaan kertaan.
Testaukseen apuja ulkopuolelta?
Suomessa testinottajalta vaaditaan terveydenhuollon ammattinimikettä. Tanskassa tästä on luovuttu. Tanskassa muun muassa koulutetut nuoret voivat testata ihmisiä.
– Jos terveydenhuollossa yritetään siirtää tehtäviä kouluttamattomille, aika nopeasti saadaan ammattiyhdistysliike barrikaadeille, Lehtonen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Lehtosen mukaan tilanne HUS:n alueella on siis se, että alueella hoitajista on pula, mutta hän ei kannata terveydenhuollon ulkopuolisten kouluttamista työvoimaksi testauspisteille.
Lehtonen kertoo HUS:issa on kamppailtu sen kanssa, että hoitajat ovat kiinnitettyinä näytteenotossa eikä heitä voi määrätä muihin hoitotehtäviin.
Aiemmin tällä viikolla Lehtonen kertoi MTV Uutiset Livelle, että HUS Diagnostiikkakeskuksen kuntalaskutushinta on tällä hetkellä näytteenotolle 40 euroa ja PCR-analyysille 75 euroa.
Laatu edellä
Lehtosen mukaan laboratorioalan asiantuntijat pitävät laboratoriotestausta paitsi kustannustehokkaampana myös tarkempana.
Lehtonen kertoo, että pikatestiltä vaaditaan Euroopan tautiviraston mukaan 97 prosentin tarkkuus.
Euroopan tartuntatautivirasto suosittaa antigeenitestiä silloin, jos testattavalla on selkeitä hengitystieinfektion oireita. Tällöin viikko oireiden alkamisen jälkeen otettu testi on Lehtosen mukaan luotettava
Katso HUS:in Lasse Lehtosen haastattelu yltä.