Tampereen Fimlabissa analysoidaan viiden sairaanhoitopiirin koronanäytteitä. Positiivisia tuloksia on nyt enemmän kuin koskaan.
Tummansininen valo heijastuu lasin läpi näyteputkiloihin. 94 näytteen erä valmistuu juuri. Näytölle putkahtaa joukko negatiivisia ja positiivisia koronatuloksia. Positiiviset tulokset näkyvät laitteen näytöllä vaaleanpunaisina, negatiiviset neutraalin valkoisina.
Into ja Kunto ovat työn touhussa aamukuudesta keskiyöhön. Työsarkaa riittää, sillä parhaimmillaan Tampereen Fimlabissa analysoidaan jopa 5 000 koronanäytettä päivittäin. Tällä hetkellä vähintään joka viides näyte on positiivinen, viime päivinä jopa joka kolmas.
Into ja Kunto ovat pandemian alkuaikoina laboratorioon hankitut PCR-automaatiolaitteet, joilla analysoidaan tällä hetkellä lähes kaikki Fimlabiin tulevat koronavirusnäytteet.
Vuonna 2011 perustettu Fimlab on Suomen suurin laboratorioalan yritys. Tampereella sijaitsevassa keskuslaboratoriossa analysoidaan lähes 20 tuntia vuorokaudessa merkittävä osa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan koronanäytteistä.
Väkeä uusiin tehtäviin
Tampereen Fimlabissa analysoitiin ensimmäinen koronaksi epäilty näyte 26. helmikuuta vuonna 2020. Siitä se lähti liikkeelle hyvin pieninä näytemäärinä. Ensimmäinen positiivinen koronanäyte laboratorioon tuli keväällä 2020.
Vielä viime kesänä alle sata koronanäytettä päivässä oli positiivisia. Luku on kasvanut hiljalleen syksyn mittaan. 25. joulukuuta 2021 oli ensimmäinen päivä, kun Tampereen Fimlabissa todettiin yli 500 positiivista koronanäytettä. Siitä suunta on harmillisesti ollut vain ylöspäin. Esimerkiksi nyt alkuviikosta jo yli 1 200 koronanäytettä oli positiivisia.
– Positiivisten koronanäytteiden määrä on kasvanut ihan valtavasti. Tietysti omikron on jonkin verran vaikuttanut asiaan, mutta tämä kehitys tapahtui jo ennen kuin meidän alueellamme oli vielä juurikaan omikron-muunnosta. Nyt positiivisten näytteiden lukumäärä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Lue lisäksi: Pitääkö sinun mennä koronatestiin? Näin HUS neuvoo koronaoireisia testiruuhkan keskellä
Analyysilaitteiston eli Inton ja Kunton lisäksi koronanäytteitä analysoimaan tarvitaan tietenkin myös ihmisiä.
– Joinain päivinä meillä on työskennellyt 15 ihmistä koronanäytteiden parissa. Tämä ylittää koko osaston tavanomaisen miehityksen, ja kuitenkin kaikki muutkin näytteet pitää saada tutkittua, Seiskari havainnollistaa kiirettä ja painetta.
Seiskarin mukaan todella paljon ihmisiä on koulutettu sisäisesti uusiin tehtäviin.
– Muista tehtävistä on siirtynyt ihmisiä tekemään PCR-diagnostiikkaa ja nimenomaan korona-analytiikkaa. Olemme toki ulkopuoleltakin joutuneet palkkaamaan merkittävästi väkeä koronanäytteiden käsittelyyn.
Koronanäytteen matka nenästä tulokseksi
Laboratorio, jossa analysoidaan tuhansia koronanäytteitä päivässä, koostuu yhdestä jättimäisestä huoneesta. Purkaja purkaa koronanäytteitä kuljetuslaatikoista ja lajittelee ne näytteenottoajan mukaan.
Koronanäytteiden käsittelyä tehdään biosuojakaapeissa, joissa säädellään ilmankulkua niin, ettei se tule näytteitä käsittelevän henkilön suuntaan. Seiskarin mukaan ei ole mahdollista saada koronatartuntaa näytteiden analysoinnista.
Lue myös: Koululaisten kotitestien käyttöönotto voi kestää – Li Andersson: "Pitää vielä aika paljon valmistella"
Näytteiden valmisteluun kuuluu häiriötekijöiden poistaminen. Jos koronanäytteessä on esimerkiksi räkää, se on poistettava pipetillä. Muuten analyysilaitteisto ei suostu analysoimaan näytettä tai pahimmassa tapauksessa koko kone menee jumiin.
– Tämän takia olisi niin tärkeää niistää ennen kuin se koronanäyte otetaan, selventää laboratoriohoitaja Päivi Valtonen.
Kun mahdolliset häiriötekijät on poistettu, näyteputket laitetaan telineissä näyte-erinä isoon muovilaatikkoon, josta näyte-erä siirretään laitteeseen.
Laitteeseen syötetään kerralla 94 näytettä. Into ja Kunto tulevat tässä vaiheessa apuun, ja 2,5 tunnin päästä näyte-erä on valmis. Näytteiden tulos on joko negatiivinen tai positiivinen.
Pieni osa näytteistä joudutaan uusimaan epäselvyyden vuoksi tai sen takia, että jokin menee yksinkertaisesti pieleen, mutta kun tulos on saatu, se on ylilääkäri Seiskarin mukaan erittäin luotettava.
– Tämäntyyppiset menetelmät ovat todella herkkiä, niitä ei juuri herkemmäksi saa. Jos ajoitus on oikea ja näyte on hyvin otettu, niin kyllä tulos on erittäin luotettava, Seiskari sanoo.
Lue lisää: Mitä tehdä, jos jää koronajumiin maailmalla? Kustannukset omaan piikkiin apua saa matkanjärjestäjältä ja viranomaisilta
Hän neuvoo menemään koronatestiin vasta joidenkin päivien kuluttua altistumistilanteesta, mikäli oireita kehittyy, sillä viruksen lisääntyminen limakalvoilla vie aikaa.
– Jos tänään saa tartunnan, tulos ei vielä huomenna ole positiivinen. Itämisaika on keskimäärin viisi vuorokautta, omikronilla vähän lyhyempi, noin kolme tai neljä vuorokautta.
Kotitesti tulee Seiskarin mukaan ajoittaa samalla periaatteella, vaikka se on antigeenitesti eikä terveydenhuollon käyttämä PCR-testi.
– Kun oireiden alkamisesta on kulunut 1–5 vuorokautta, kotitestin tulos on oikein tehtynä varsin luotettava. Jos oireiden alussa tehdystä kotitestistä saa negatiivisen tuloksen, kannattaa pysyä kotona ja toistaa testi 2–3 vuorokauden kuluttua.
Oireettomana tehdyn kotitestin hyöty on Seiskarin mukaan kyseenalainen, koska esimerkiksi alkava tauti ei ehkä testillä tule esille, eikä negatiivista tulosta näin ollen voi pitää kovin luotettavana.
Onko jokainen näyte tarpeellinen?
Terveydenhuollon henkilöiden näytteet on pinottu laboratoriossa erikseen, sillä ne yritetään analysoida nopeutetulla aikataululla. Kaikki muutkin näytteet on ideaalitilanteessa pyrittävä analysoimaan vuorokauden sisällä.
– Kyllä näitä näytteitä analysoidaan kiireen ja paineen alla. Alussa yhdestä näytteestä lähdettiin ja tuhansiin päädyttiin. Näytemäärät ovat paljon suurempia kuin mihin olemme täällä tottuneet, kertoo laboratoriohoitaja Valtonen.
Valtosen mukaan aina ei ehdi pitää kunnon taukoja, koska näytteet on saatava analysoitua ajoissa. Yövuoroja Tampereen Fimlabissa ei sentään vielä tehdä, vaikka sekin uhka leijui jossakin vaiheessa ilmassa. Ensimmäinen aamuvuoro alkaa kuudelta ja viimeinen työntekijä lähtee laboratoriosta puolilta öin, tosin joskus on ollut pakko venyä yhteenkin asti yöllä.
Bakteriologian puolella aiemmin työskennellyt Valtonen on joutunut opettelemaan paljon uutta, sillä hän on yksi uusiin tehtäviin sisäisesti koulutetuista laboratoriohoitajista.
– Koen, että teen arvokasta työtä, mutta toki välillä mietin, ovatko kaikki koronanäytteet todella tarpeellisia.
Lue myös: HUSin Lehtonen: Testaus ja jäljitys on nyt lähes turhaa, hoitajien riittävyys turvattava
Seiskari on samoilla linjoilla.
– Olemme tutkineet täällä valtavia näytemääriä, joskus osin sen takia, että ihmiset pääsevät baariin, Seiskari sanoo viitateen niihin rokottamattomiin, jotka joutuivat koronapassin puuttuessa käymään koronatesteissä päästäkseen viihteelle.
Seiskari muistuttaa, että laajamittainen testaus ja jäljitys kuormittaa valtavasti terveydenhuoltoa. On selvää, että kaikkia lieväoireisia ei terveydenhuollossa tehtävillä testeillä pystytä testaamaan, eikä tähän ole tarvettakaan.
– Resurssit onkin järkevämpää kohdistaa esimerkiksi rokottamiseen ja samalla tulee varmistaa, että vakavan taudin riskissä olevat ja erityisesti sairaalahoidon tarpeessa olevat pystytään testaamaan, hän jatkaa.
– Pidän kotitestauksen lisääntymistä nimenomaan lieväoireisten kohdalla myönteisenä ilmiönä, koska siten voidaan testata paljon kuormittamatta liiaksi terveydenhuoltoa.
Ylilääkäriltä viesti koronan kieltäjille
Seiskari ihmettelee kovasti ihmisiä, jotka uskovat salaliittoteorioihin ja kieltävät koronan olemassaolon. Asiantuntijan näkökulmasta tilanne on kestämätön.
– Me kaikki olemme nähneet niitä kuvia, kun jopa joukkohautoja on kaivettu ulkomailla koronan kuolonuhreille. Ei se mitään teatteria ole. Suomessakin on rajoitustoimin ja rokotuksin tavoiteltu pandemiaan liittyvän kuolleisuuden ja sairastavuuden vähentämistä. Eihän sillä perusteella, että näissä tavoitteissa on onnistuttu varsin hyvin, voida todeta tehtyjä toimenpiteitä turhiksi ja vähätellä taudin vakavuutta.
Myöskään koronarokotevastaiset eivät saa ylilääkäriltä ymmärrystä.
– En voi kuin ihmetellä sitä, että tällä hetkellä 20–40-vuotiaista suomalaisista joka viides on rokottamaton. Se on mielestäni aivan käsittämätöntä.
Kriittisessä ajattelussa ei Seiskarin mielestä ole mitään väärää, mutta siinä ei hänen mielestään ole logiikkaa, että maailman johtavien asiantuntijoiden viesti sivuutetaan täysin, kun samanaikaisesti uskotaan kritiikittä jotakin, jonka lähteitä ei pystytä edes varmentamaan.
– Suurin ongelma tässä on nimenomaan se porukka, joka ei ole rokotteita ottanut. Tämän pienen porukan takia meillä on sairaalakuormitus kasvanut huomattavasti ja esimerkiksi leikkauksia on jouduttu perumaan. Koskaan ei ole myöhäistä. Ottakaa rokote nyt.
Artikkelia muokattu 9.1.2022 kello 20.18: Pääkuva vaihdettu.