Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat perjantaina Alaskassa. Anchorage valmistautuu historialliseen kohtaamiseen, joka herättää ristiriitaisia tunteita – rukouksista salaliittoteorioihin ja mielenosoituksiin.
– Menen tapaamaan Putinia, menen Venäjälle perjantaina!
Yhdysvaltojen Donald Trumpille kävi moka maanantaina, kun hän vahingossa sanoi tapaavansa presidentti Vladimir Putinin Venäjällä.
Todellisuudessa tapaaminen järjestetään Alaskassa, Yhdysvalloissa.
Alaskalla on kuitenkin poikkeuksellinen yhteys Venäjään – alue kuului keisarikuntaan yli sadan vuoden ajan.
0:19
Alaskan venäläinen perintö
Alkuperäiskansat asuttivat Alaskaa tuhansia vuosia, mutta 1700-luvun puolivälissä sinne saapui Siperiasta venäläisiä kauppiaita merisaukkojen turkiksien houkuttelemina.
Turkiskaupasta odotettiin suuria voittoja, ja keisarinna Katariina Suuri perusti venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian ja määräsi alueen Venäjän hallintaan.
Venäläiset alkoivat 1780-luvulla perustaa Alaskaan siirtokuntia ja pystyttää ortodoksikirkkoja.
Alkuperäiskansat eivät toivottaneet uusia asukkaita tervetulleeksi, mutta vastustus tukahdutettiin väkivaltaisesti.
Diplomatiaa ja epäluuloja
Sata vuotta myöhemmin Alaskasta kuitenkin tuli Krimin sodan hävinneelle ja talousongelmaiselle Venäjän imperiumille rasite.
Ostaja löytyi läheltä: Yhdysvalloista.
Venäjä toivoi saavansa diilistä rahan lisäksi uuden liittolaisen ja mahdollisuuden välttää konflikti Ison-Britannian kanssa. Yhdysvalloille se puolestaan oli tilaisuus estää Eurooppaa vahvistamasta vaikutusvaltaansa Tyynellämerellä.
Vuonna 1867 Yhdysvallat maksoi Venäjälle 7,2 miljoonaa dollaria Alaskasta. Nykyrahassa summa vastaa noin 129 miljoonaa dollaria.
Kauppa aiheutti närkästystä puolin ja toisin. Venäläisten mielestä alue myytiin pilkkahinnalla, Yhdysvalloissa osa ihmetteli, miksi käytetään suuria summia rahaa jäiseen maahan, jossa on "vain jääkarhuja".
The Guardianin mukaan joidenkin mielestä hinta oli jopa epäilyttävän matala.
– Venäjä on myynyt meille imelän appelsiinin. Olipa tuon alueen ja sen ulkosaarten arvo meille mikä tahansa, Venäjälle sillä ei ole enää mitään arvoa, New York World kirjoitti 1. huhtikuuta 1867.
Myöhemmin on käynyt selväksi, että ostos oli todellakin Yhdysvalloille kannattava, kun ottaa huomioon Alaskan rikkaat luonnonvarat ja strategisen sijainnin.
Alaskasta tuli virallisesti Yhdysvaltojen osavaltio vuonna 1959.
Venäjän vallan aika näkyy Alaskassa vielä tänäkin päivänä venäläissukuisissa vähemmistöissä ja ortodoksikirkkojen sipulikatoissa.
Ristiriitaisia tunteita ja salaliittoteorioita
Yhteisen historian lisäksi Alaska yhdistää Yhdysvaltoja ja Venäjää maantieteellisesti.
Kaksiulotteisella maailmankartalla Yhdysvallat ja Venäjä esitetään yleensä kuvan kauimmilla laidoilla, mutta todellisuudessa maat ovat lähempänä toisiaan kuin moni muistaakaan.
Alaskan Beringinsalmen kohdalla etäisyyttä maiden välillä on suurin piirtein yhtä paljon kuin Helsingistä Tallinnaan.
Perjantaina katseet kohdistuvat Alaskan suurimpaan kaupunkiin Anchorageen, jossa valmistaudutaan historialliseen mediapyöritykseen.
Asukkailla itsellään on ristiriitaisia tunteita vierailusta.
Teatterin näyttämömestari Jess Brownin mielestä on huolestuttavaa, että kaupunkiin saapuu valtionjohtaja, joka on vastuussa niin monen ihmisen kuolemasta.
– Mutta erityisesti Venäjän johtajan mukanaolo, kun otetaan huomioon Alaskan historia Venäjän kanssa, on ainutlaatuisen mielenkiintoista, Brown pohtii uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Hänen mukaansa Trumpin kommentit "aluevaihdoksista" ja lipsahdus lehdistötilaisuudessa ovat käynnistäneet huhuja ja salaliittoteorioita tapaamisesta.
– Villein teorioista on, että meidät annetaan Venäjälle, jotta Ukrainan sota saataisiin loppumaan, Brown sanoo nauraen.
Radiojuontaja Pete Nolan näkee tapaamisen mahdollisuutena Alaskalle loistaa maailmannäyttämöllä. Hän uskoo, että Elmendorf-Richardsonin sotilastukikohta tarjoaa turvallisen ympäristön valtionjohtajille.
– On hyvin jännittävää Alaskalle ja Anchoragen kaupungille olla osa jotain tällaista. Se on melko historiallista, Nolan sanoo.
Rukouksia rauhan puolesta
Alaskan ortodoksisen hiippakunnan jäsenet osallistuivat tiistaina ensimmäiseen useista rukoustilaisuuksista, joita on suunniteltu ennen huippukokousta. Arkkipiispa Alexei korostaa tapaamispaikan hengellistä merkitystä.
– Venäläiset lähetyssaarnaajat toivat ortodoksisen kristinuskon tälle alueelle. Uskomme, että jumalan ja lähimmäisen rakkaus voi johtaa rauhaan Ukrainassa, Alexei sanoo.
Rukoustilaisuuteen osallistunut Lorinda Fortuinin mielestä ortodoksien kuuluisi pitää yhtä.
– Sydäntäni särkee, että venäläiset ortodoksiveljet asetetaan ukrainalaisia ortodoksiveljiä vastaan. Se särkee myös Herramme sydämen.
Mielenosoittajat vastustavat tyranniaa
Anchorageen odotetaan myös suurmielenosoituksia tapaamisen kynnyksellä.
Ukrainaa tukevan mielenosoituksen järjestäjät kertovat Facebookissa "vastustavansa sotarikollisen saapumista kaupunkiinsa".
– Olemme täällä kertomassa Trumpille ja Putinille: Alaska vastustaa tyranniaa!
68-vuotias kirjailija Pam Cravez puolestaan kertoo aikovansa hyödyntää tilaisuuden ja osoittaa mieltään Trumpia vastaan.
– Vietämme paljon aikaa yrittäessämme lähettää viestejä kongressiedustajillemme ja senaattoreillemme sanoaksemme kaikki ne asiat, jotka ovat mielestämme todella tuomittavia tässä hallinnossa, Cravez sanoo.
– Aiomme osoittaa mieltä, kun hän tulee tänne.