Lasten koronarokotukset: Asiantuntijan mukaan perustelut ovat "iso haaste"

Koronatartunnat lähtivät jälleen syksyllä nousuun.

– Kaikkien hengitystieinfektioiden määrä lisääntyi syksyllä. Se on nähtävissä kaikkien virustautien osalta aina kun palataan lomilta. Silloin myös koronatartunnat lisääntyivät, Nieminen sanoo.

Lapset eivät kuormita terveydenhuoltoa

Suomessa on noin 250 000 lasta, jotka kuuluvat 5–11-vuotiaiden ikäryhmään. Heidän rokotevuoronsa saattaa olla seuraavaksi.

Lue myös: THL: Kunnat voivat alkaa jakaa kolmansia rokotteita välittömästi – nämä ihmiset saavat ne ensimmäisinä

5-11-vuotiaat eivät Niemisen mukaan ole koko pandemian aikana kuormittaneet terveydenhuoltoa merkittävästi.

– Lapset joutuvat äärimmäisen harvoin sairaalahoitoon koronan vuoksi ja vielä sitäkin harvemmin tehohoitoon. Suomessa tällä väestömäärällämme ja ilmaantuvuusluvulla todennäköisyys sille että lapsi joutuisi tehohoitoon on todella pieni. 

– Lapsipotilaat eivät kuormita terveydenhuoltoa – ne potilaat ovat aivan satunnaisia. Lasten joukossa ei edes mikään riskiryhmä nouse esille sillä tavalla, että he joutuisivat sairaalahoitoon koronan takia. 

Lasten koronainfektiot hoidetaan pääsääntöisesti kotona

Lasten kohdalla koronatartunta ei usein näy vakavana oireiluna.

– Lapsipotilaita joilla on korona, ei voi erottaa muista flunssapotilaista. He ovat pääsääntöisesti kotihoidossa. He hakeutuvat sairaalahoitoon vasta jos tauti pahenee, mutta se on äärimmäisen harvinaista, Nieminen kertoo.

Nieminen muistelee pandemian näyttäytyneen alkuperäisen variantin kohdalla hieman pahempana lasten kohdalla.

– Silloin kun pandemia alkoi ja meillä oli vielä se niin sanottu Wuhanin viruskanta, kuulin puhelimessa, että joillakin lapsipotilailla oli hankalaa yskää oireena. Delta-aallon aikana ei ole ollut sen kaltaista niin paljon. Hengitysvaikeuksia on jonkin verran ollut, mutta sitä nähdään muidenkin infektioiden kohdalla.

Toisinaan koronadiagnoosi saattaa olla jopa syy päästää sairaalahoitoon otettu lapsi kotihoitoon.

– Mitä pienempi lapsi, sitä helpommin hänet otetaan sairaalahoitoon, vaikka vointi ei olisikaan huono. Jos esimerkiksi pikkuvauva otetaan kuumeen takia sairaalaan ja kun selviää, että kuumeen on aiheuttanut korona, eikä mikään vakava bakteeritauti, hänen kuntonsa voi olla sellainen, että hänet päästetään heti kotiin.

Lasten rokottamisesta voi olla hyötyä

Pandemia ei lasten terveyden kannalta ole ollut kummoinenkaan kriisi. 5-11-vuotiaiden rokottamista harkitaan silti.

– Rokote on varmaan ihan yhtä turvallinen tässä ikäryhmässä kuin muillakin. Mitä nuoremmille sitä annetaan, sitä tehokkaampi se tuntuu olevan taudin ehkäisemisessä, Nieminen pohtii.

– Kun 12-vuotiaiden rokotukset alkoivat, huomasimme, että tartunnat laskivat myös tätä nuoremmissa ikäryhmissä. Nyt tartunnat ovat pysyneet aika tasaisena, hän toteaa.

Koululaiset ovat pandemian aikana joutuneet sahaamaan edestakaisin lähi- ja etäopetuksen välillä, kun rajoitusten kanssa soudettiin ja huovattiin. Niemisen mukaan rokotuksilla saataisiin turvattua lasten normaali koulunkäynti paremmin.

– Yli 12-vuotiaiden rokottamiseen vaikutti merkittävästi se kun katsottiin, että jos heidät rokotetaan, niin silloin pystytään turvaamaan heidän koulunkäyntinsä – ei tule karanteenia ja etäopetusta.

– Yhteiskunnassa on kai nyt päätetty, ettei koulusulkuihin enää yleisesti lähdetä, mutta karanteenit ovat kontrolloimattomampia. Lapsilla on myös harrastukset ja muut. Rokotuksilla turvattaisiin heille normaalimpi elämä, Nieminen pohtii.

Perustelut ovat haasteellisia myös KRAR:lle

Rokotusten aloittamisen perusteita 5-11-vuotiaiden ikäryhmässä on Niemisen mukaan syytä pohtia huolellisesti, sillä tartunnat eivät ole kuormittaneet lasten terveyttä samassa mittakaavassa kuin aikuisten.

Nieminen on itsekin ollut KRAR:n jäsenenä ja hän tietää, etteivät päätökset ole aina helppoja.

– Se on iso haaste myös KRAR:lle, kun tauti ei itsessään ole lapsille vaarallinen, niin millä perustellaan se, että heitä ruvetaan rokottamaan, jos siihen päädytään? Kyllä heidän pitää keksiä siihen joku peruste.

On esitetty arvioita siitä, että rokottaminen voitaisiin aloittaa alakouluikäisten osalta jo syyslukukauden loppuun mennessä. Nieminen pitää tätä epätodennäköisenä.

Sormia napsauttamalla prosessi ei voi käynnistyä, sillä rokotteen käyttöönotto vaatii monen eri instanssin hyväksynnän: ensin täytyy odottaa Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupaa. Tämän jälkeen asia siirtyy Suomessa Kansallisen rokoteasiatuntijaryhmän KRAR:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n käsiteltäväksi. Sen jälkeen THL antaa suosituksen Sosiaali- ja terveysministeriölle.

– En usko että byrokratia on valmis tämän vuoden puolella. Tämä menisi niin tiukasti joulun alle ja sitten alkaa joululomat. Oletan että sitä ei käytännössä toteuteta joululoman aikana.

– THL:stä asia etenee vielä STM:ään, sillä aina kun tulee uusi rokotus, niin siitä pitää vielä erikseen tehdä lakiasetus.

Yhdysvalloissa Elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n asiantuntijapaneeli päätti eilen suositella Pfizerin rokotteen käyttöluvan antamista 5-11-vuotiaiden rokottamiseen. Varsinaista rokottamista saadaan kuitenkin vielä odotella myös rapakon takana.

– Yhdysvalloissa rokotetta ei vielä suoraan ole suositeltu, vaan Elintarvike- ja lääkevirasto on vasta suosittanut Pfizerin rokotteelle myyntilupaa. Tartuntatautiryhmät eivät ole vielä tehneet päätöstä rokottamisesta, Nieminen tarkentaa.

Artikkelia korjattu 30.10. kello 10.30: Poistettu maininta "Rokotusten aloittamiselle 5-11-vuotiaiden ikäryhmässä on Niemisen mukaan olemassa perusteet, vaikka pandemia ei lasten terveyden kannalta ole ollut kummoinenkaan kriisi." Nieminen oli lausunnollaan tarkoittanut vain, että päätös on haasteellinen KRAR:lle. Hän ei ota kantaa siihen onko rokottamiselle perusteet vai ei.