Korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyy hurjaa vauhtia

Koko maassa korkeakoulutettujen työttömien määrä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 32 670, kun se viime vuonna samaan aikaan oli 25 626. Kasvua on vuoden takaisesta 27,5 prosenttia.

Kaikkien työttömien määrä on samaan aikaan lisääntynyt 15,7 prosenttia, joten työttömyyden lisääntyminen koettelee korkeasti koulutettuja selvästi enemmän kuin muita.

Erityisen huolestuttava tilanne on vastavalmistuneilla korkeasti koulutetuilla.

Heidän työttömyytensä on lisääntynyt vuodessa 34,9 prosenttia, kun muilla vastavalmistuneilla määrä on ollut 27,1 prosenttia. Kaikista eniten työttömyys on kasvanut ylemmän korkeakouluasteen eli käytännössä maisterin tutkinnon suorittaneilla, joilla työttömyys on lisääntynyt viime keväästä 45,4 prosenttia.

"Tilanne on jo aika pelottava"

Helsingissä asuvilla tilanne on jo lähes katastrofaalinen. Vastavalmistuneiden ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt 76,4 prosenttia, kun verrataan tämän vuoden huhtikuuta viime vuoden huhtikuuhun.

– Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, mitä korkeakoulutettujen parissa tällä hetkellä tapahtuu. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin yleinen työttömyystilanne Suomessa, Akavan asiantuntija Miika Sahamies sanoo.

– Tämä on oikeastaan jo aika pelottava tilanne, eli aika vaikeassa jamassa ollaan, toteaa koulutus- ja uraohjaaja Leena Itkonen Helsingin yliopistosta.

Sekä Sahamiehen että Itkosen mukaan tilanteen taustalla on epävarman taloustilanteen lisäksi muun muassa se, että yliopistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyössä on ongelmia.

TE-toimistojen palveluja on uudistettu, ja tämän seurauksena muun muassa Kluuvin TE-toimisto Helsingissä lakkautettiin kokonaan. Kluuvissa toimi korkeakouluneuvojia, jotka auttoivat valmistuvia korkeakouluopiskelijoita työllistymään.

Uhka Suomen kilpailukyvylle?

Työttöminä on korkeakoulutettuja monelta alalta. Esimerkiksi työttömien tradenomien ja insinöörien määrä on lisääntynyt paljon, mutta yhtä lailla myös ekonomeja ja diplomi-insinöörejä on kortistossa.

Leena Itkosen mukaan tilanne voi olla uhka jo Suomen kilpailukyvylle.

– Meillähän on pitkään politiikka perustunut siihen, että halutaan satsata koulutukseen ja hakea sitä kautta maalle innovaatioita. Jos tämä systeemi ei toimikaan, niin totta kai se vaikuttaa myös meidän kilpailukykyyn, hän sanoo.

Miika Sahamiehen mukaan Suomessa on perinteisesti ajateltu, että korkea koulutus tuo automaattisesti hyvän työn.

Nyt tuollaisesta ajattelutavasta pitäisi viimeistään päästä eroon.

– Tuntuu tälläkin hetkellä välillä siltä, että korkeasti koulutetut jäävät aivan oman onnensa nojaan. Heille ei ole suunnattu erityisiä palveluja, ajatellaan että he pärjäävät kyllä muutenkin, Sahamies sanoo.