Kommentti: Suomi hurahti NATO-uskoon – tuliko meistä hetkessä sotahullu kansa?

MTS-kysely: Suomalaiset ovat hyvin valmiita puolustamaan muita Nato-maita mahdollisen hyökkäyksen aikana

Realismi ja pelko iskivät, kun Venäjä paljasti kasvonsa

MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) tulkitsi tiedotustilaisuudessa, että kyselyn tulos osoittaa suomalaisten olevan realisteja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja niin Euroopassa sekä muualla maailmassa kiristynyt turvallisuustilanne ovat nostaneet turvallisuuden tarpeet keskiöön.

Kyselyn mukaan tulevaisuus koetaan entistä turvattomampana. Peräti kuusi kymmenestä vastaajasta koki, että suomalaiset elävät tulevaisuudessa turvattomimmissa oloissa. Luku on itse asiassa huolestuttavan korkea.

Myös voimapolitiikka on saanut ihmisten mielissä lisää kannatusta. Kansainvälisten järjestöjen merkitys turvallisuudelle on kyselyssä vähentynyt ja kovan voiman merkitys lisääntynyt. Se kertoo karua kieltä Venäjän sota- ja hybriditoimien seurauksista.

Osansa tuloksessa on varmasti myös Suomen asemalla Venäjän rajamaana. Keski-Euroopassa nukutaan vielä osin ruususen unta maanosan turvallisuusuhkien edessä.

Lue myös: Tutkija: Lännessä pitää puhua sodasta Venäjän ja Naton välillä

Maanpuolustustahto korkealla, vaikka naiset ja nuoret vähän epäröivät

Muutama vuosi sitten yleisen maanpuolustustahdon lasku herätti huolta. Ukrainan sodan myötä se pomppasi ylös ja on edelleen pienestä laskusta huolimatta korkealla 79 prosentin tasolla.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) olikin tiedotteessaan tyytyväinen siihen, että valtaosa kansalaisista olisi valmis puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Suomea kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Naisten halu aseelliseen puolustukseen on perinteisesti ollut miehiä vähäisempi. Ehkä huomionarvoisin piirre kyselyssä on kuitenkin se, että  nuorten alle 25 -vuotiaiden maanpuolustustahto on keskiarvoa ja edelliskyselyä alempana. Tosin heistäkin 61 prosenttia suhtautui puolustukseen myönteisesti.

Syitä nuorten kantaan voi olla monia: luja luottamus NATO-jäsenyyden voimaan, epäily omasta kyvystä suoriutua varusmiespalveluksesta tai palvelun vaikutus opiskeluun tai uraan, pelko joutumisesta konkreettisesti tositoimiin, uskonnolliset tai etniset syyt, ja niin edelleen. 

Tai sitten kyseessä voi olla tilastovirhe, mikä 1200 henkilön otoksessa on mahdollista. Ensi vuonna tätäkin kyselyn tulosta kannattaa seurata.

Lue myös: Naton Rob Bauer: Venäjä joutuu käyttämään Ukrainassa yhä heikkolaatuisempia sotilaita

Uskotaanko Suomen puolustukseen jo liikaakin?

Myös puolustusmäärärahojen lisääminen tai pitäminen nykyisellä normaalia korkeammalla tasolla saa kaikkien aikojen kannatuksen. Puolustusvoimilla ja puolustustarviketeollisuudella on syytä tyytyväisyyteen.

Myös usko Suomen sotilaalliseen puolustukseen on luja. Yhdeksän kymmenestä luottaa puolustusvoimien kykyyn hoitaa sotilaallista puolustusta.

Kotoperäiseen yliuskovaisuuteen ei silti ole syytä sortua. Pitää muistaa, että pelkästään Venäjän tähänastiset miehistötappiot Ukrainassa ylittävät Suomen sota-ajan normireservin määrän.

Silti on syytä todeta, että yleisen asevelvollisuuden, modernin kaluston, pitkän varautumisen, eri yhteistyösopimusten ja NATO-jäsenyyden ansiosta Suomen sotilaallinen turvallisuus on parhaalla tasolla kuin koskaan.

Lue myös: Kysely: Näin suomalaiset suhtautuvat Naton ydinaseisiin – kesän jälkeen selvä muutos

Ymmärretäänkö Ukrainan tuen merkitystä tarpeeksi?

Joissakin Euroopan maissa ja jopa Yhdysvalloissa on havaittavista sotaväsymystä Ukrainan aseavun suhteen. Syyt ovat yleensä sisäpoliittisia, mutta sen tuloksena aseapu on osin alkanut takkuilla.

MTS:n kyselyn mukaan Suomessakin Ukrainan sotilaallisen ja taloudellisen avun lisäämisen kannatus on laskenut kymmenisen prosenttiyksikköä. Kokonaisuutena avun pitäminen vähintään nykytasolla saa silti suurin piirtein saman korkean kannatuksen kuin aiemminkin.

Suhteellisesti ottaen Suomi onkin ollut varsin merkittävä Ukrainan puolustuksen tukija. Suomessa ymmärretään, että Venäjän voitto Ukrainassa johtaisi uusiin ongelmiin muualla.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen totesi tiedotteessaan, että sodan lopputulos ratkaisee, millaiseksi Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muodostuu.

Toivoa sopii, että myös Yhdysvalloissa presidentinvaaleista huolimatta mietitään tarkkaan, mitä luovuttaminen Ukrainassa merkitsisi koko läntisen maailman turvallisuudelle ja uskottavuudelle.

Sama koskee monia Euroopan maita, joiden pitäisi nyt ryhdistäytyä ja panna puolustuksensa ja koko maanosan aseteollisuus uskottavaan kuntoon. Pelkkä puhe miljoonan tykistökranaatin toimittamisesta Ukrainaan ei paljon auta, jos ei ole mitä lähettää.

Nyt tarvitaan tekoja muuallakin kuin Suomessa.

• 18.09.202519:15
  Israelin ja Hamasin sota

  Kommentti: Sota ei tietenkään lopu, vaikka Suomi tunnustaisi Palestiinan
• 14.11.202317:33
  Rajavalvonta

  Kommentti: Venäjä toimii kuin pietarilainen katupoika – Suomen on nyt syytä olla tarkkana
• 28.06.202317:47
  Kommentti

  Kommentti: Purra uhkasi hallituksen kaatamisella – ministeri Junnila säilytti paikkansa, mutta uuden riidan siemen jäi kytemään
• 26.10.202216:06
  Kommentti

  Vesa Kallionpään kommentti: Saksa ryssi Euroopan energiapolitiikan, mutta vastuu virheistä on talouden suurvallalle vaikea asia
• 22.02.202218:20
  Ukrainan sota

  Vesa Kallionpään kommentti: Putin otti käyttöön Raatteen tien taktiikan – Ukraina on motitettu ja uuvutussota jatkuu
• Lataa lisää