Presidentti Sauli Niinistö on Ukrainan kriisin kautta noussut kansainvälisen politiikan ytimeen. Niinistö ei tilannetta ratkaise, mutta välimiehenä hän voi olla sekä Venäjälle että Yhdysvalloille kullanarvoinen puhekaveri, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.
Sotilaallinen jännitys tiivistyy. Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan ympärille ja Venäjän merivoimat näyttävät voimaa Itämereltä Atlantille ja kauempanakin. Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato vastaavat valmistautumalla siirtämään suuria määriä joukkoja ja kalustoa Eurooppaan. Ukrainaan toimitetaan aseapua ja äänenpainot kohoavat puolin ja toisin.
Jo viikkoja presidentti Sauli Niinistö on harrastanut ankaraa puhelindiplomatiaa. Soiteltu on puolin ja toisin ainakin USA:n, Venäjän, Ukrainan ja Ranskan presidenteille EU:n ja Naton viskaaleista puhumattakaan.
Vladimir Putinin ja Venäjän vaatimus Naton laajentumisen estämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia, vaikka Venäjän kaiken diplomaattisen soopapuheen asiantuntija, ulkoministeri Sergei Lavrov jossain lausunnossaan muuta väitti.
Lue myös: Biden: Venäjän hyökkäys Ukrainaan voisi olla suurin sitten toisen maailmansodan
Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus onkin viime aikoina vain lisääntynyt. Venäläiset eivät näytä vieläkään ymmärtävän, että jos tyhmille tsuhnille sanoo ei, niin se tarkoittaa, että valinta on kyllä. Ukraina- ja Nato-pelejään pelaava Venäjä ampuu tässä kohti omaa maalia.
MTV:n uutisten tuoreessa kyselyssä Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien määrä on noussut jo 30 prosenttiin ja vastustajien määrä laskenut 43 prosenttiin. 27 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Niinistö ja Putin soittelivat – kumpi voitti?
Venäjän ikipresidentti Vladimir Putin – kunnes vallan anastaa joku muu – on hankkinut sisäpoliittista kannatusta ja sisäpoliittista rauhaa sotimalla. Ensin Georgiassa ja sitten valtaamalla Krimin ja Itä-Ukrainan.
