Kun asevelvollisuutta ylläpitävää ja sotaan varautuvaa Suomea aiemmin pidettiin Euroopan kummajaisena, niin nyt meitä kehutaan lähes sotilaalliseksi suurvallaksi. Täytyy pitää varansa, että emme ala itsekin uskoa niin, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.
Eduskunnan puolustusvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä uudesta puolustusselonteosta. Selonteossa määritellään Suomen sotilaallisen puolustamisen suuntaviivat 2030-luvulle saakka.
Suomen puolustusta on kehitetty pitkäjänteisesti jo pitkään, vaikka vaikeaa se on välillä ollut.
Kylmän sodan aikana Suomi taiteili varsin onnistuneesti Neuvostoliiton ja lännen välissä, mikä näkyi muun muassa kalustohankinnoissa. Kylmän sodan jälkeen usko ikuiseen rauhaan Euroopassa kasvoi ja säästöpaineet sen myötä.
Välillä Suomikin säästi, mutta asevelvollisuudesta ja muista perusratkaisuista pidettiin kiinni. Keskellä lamaa hankittiin Hornetit Yhdysvalloista ja Euroopasta ostettiin käytettyjä länsipanssareita, raketinheittimiä ja muuta kalustoa. Pienellä budjetilla piti osata optimoida.
Sitten Venäjä alkoi ärhennellä ja lopulta valtasi Krimin ja osan itäistä Ukrainaa. Suomi päätti päivittää hävittäjäkoneet F-35 monitoimihävittäjiin ja hankkia uusia aluksia ja aseita merivoimille.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan riisui naamiot lopullisesti. Suomi ja Ruotsi onnistuivat keplottelemaan itsensä puolustusliitto NATO:n jäseniksi ja nyt on piikki puolustusmenoissa auki.