Kommentti: Sähkön hinta nousi niin rajusti, että virasto tutkii manipulaatiota – onko kuluttajalla syytä huoleen?

Tammikuun alussa elettiin sähkömarkkinoilla poikkeuksellista aikaa. Pörssisähkö maksoi hetkellisesti yli kaksi euroa kilowattitunnilta, kun tavallisesti hinta on keskimäärin 5-10 sentin luokkaa.

Tuolloin omakotitalon sähkölaskuksi saattoi tulla jopa satoja euroja päivässä. Sähkökiukaan lämmittämiseen taas hupeni helposti 10–15 euroa.

Hintapiikki meni nopeasti ohi, mutta kuluttajille jäi ymmärrettävästi mieleen oleellinen kysymys. Voiko tällainen toistua jatkossa useamminkin?

Suomalaiset ovat viimeisen kahden vuoden aikana saaneet tottua siihen, että pörssisähkön hinta voi heilahdella rajusti. Taustalla on etenkin sähkön tuotantorakenteen perustavanlaatuinen muutos: Suomeen on valmistunut uutta ydinvoiman ja tuulivoiman kapasiteettia.

Tiivistetysti: sähkö on useimmiten halpaa, mutta yksi ydinvoimalan huoltokatko ja samalle ajalle sattuva vähätuulinen jakso nostavat sähkön hintaa jyrkästi, ellei kulutus jousta samassa suhteessa. 

Ja tämähän on juuri kuluttajan kannalta pörssisähkösopimuksen idea. Sellainen kannattaa valita, mikäli omaa sähkönkulutustaan voi säädellä markkinahinnan mukaisesti. 

Useimmille muille, etenkin kerrostaloissa, on helpoin vaihtoehto valita määräaikainen sähkösopimus kiinteällä hinnalla.

Lue lisää aiheesta: Kommentti: Sähkön hintapiikkejä tulee myös jatkossa

Kokonaan toinen kysymys on se, onko sähkömarkkinoita voitu manipuloida. Energiavirasto kertoi eilen perjantaina selvittävänsä, rikkoiko joku alan yhtiöstä sähkömarkkinalakeja tammikuun korkeiden hintojen aikana. Sellainen on harvinaista, mutta ei mitenkään poissuljettua.

Manipuloinnista voidaan rangaista, vaikka teko ei olisi tahallinen

Energiavirasto painottaa, että ketään ei epäillä tällä hetkellä markkinoiden manipuloinnista tammikuun kalliin sähkön aikana. Kyse on normaalista markkinavalvonnasta, jota tehdään säännöllisesti.

Hintapiikki oli kuitenkin niin raju, että sähköpörssin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten toiminta halutaan tutkia erityisen tarkasti.

Suomen markkinoille tarjottavasta sähköstä käydään kauppaa kahdessa sähköpörssissä, joita ovat Pohjoismaiden ja Baltian Nord Pool sekä keskieurooppalainen Epex Spot. Näissä päivittäin käytävän tarjouskilpailun perusteella muodostuu lopulta se markkinahinta, jota Suomessakin noudatetaan.

Markkinoiden valvonnassa tutkitaan etenkin sitä, onko joku sähkön tarjoajista esimerkiksi vähentänyt omaa tuotantoaan ilman perusteltua syytä. Suomessa tällaista ei tähän mennessä ole ilmennyt.

– Euroopassa on ollut tapauksia, joissa on ollut kyse tarjoamatta jättämisestä. Tai on esimerkiksi pyritty vedättämään hintaa korkeammaksi, sanoo markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.

EU:ssa sähkön tukkumarkkinaa säädellään REMIT-asetuksella, jossa kielletään sisäpiiritiedon väärinkäyttö ja markkinamanipulaatio sekä velvoitetaan markkinatoimijat julkaisemaan hallussaan oleva sisäpiiritieto.

Suomessa Energiavirasto valvoo markkinoita jatkuvasti sekä sähkön että maakaasun hintojen osalta. Vaikka varsinaista vilppiä ei ole havaittu, voi manipulaatiosta olla kyse myös silloin, jos yritys on jättänyt vahingossa virheellisiä tarjouksia.

Esimerkiksi marraskuussa norjalaisyhtiö Kinect Energy tarjosi Suomeen yhtenä päivänä sähköä kolme kertaa Olkiluodon ydinvoimalan tuotannon verran. Seurauksena pörssisähkön hinta painui jyrkästi negatiiviseksi, jolloin innokas sähkönkuluttaja saattoi tehdä (perusteettomasti) tiliä sillä, että latasi esimerkiksi sähköautoaan kotona.

Kyse on ollut ilmeisesti vahingosta, mutta Paanasen mukaan tapaus on edelleen Energiaviraston tutkinnassa.

Ylipäätään Energiaviraston ilmoitus liittyy siihen, että sähkömarkkinoilla on ollut viime aikoina poikkeuksellisen rajuja liikkeitä. Sähkölaskuaan kyttääville kuluttajille halutaan muistuttaa, että valvontaa myös tehdään jatkuvasti. Tarkoitus on huolehtia, ettei sähkön ostajia huijata, ja että pörssisähkön hinta vastaa mahdollisimman hyvin todellista kysyntää ja tarjontaa.

Joitakin virheitä on markkinoilla havaittu, mutta niiden vaikutus hintoihin on ollut vähäinen, joten seuraamuksia ei ole tullut. Usein hintavirheistä on tullut kustannuksia lähinnä yhtiölle itselleen.

Mikäli isoja väärinkäytöksiä havaittaisiin, antaa laki järeät keinot niihin puuttumiseen.

– Suomen lainsäädännön perusteella Energiavirasto voi esittää seuraamusmaksua, joka vastaa jopa kymmentä prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Myös manipulointiin osallistuvat henkilöt voivat joutua maksajiksi. Tietysti siinä arvioidaan rikkomuksen kokoluokkaa ja tahallisuutta, Paananen sanoo.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että viime aikojen hintapiikeissä on ollut kyse ensisijaisesti poikkeuksellisista olosuhteista. Kuluttajan ei siis kannata olla huolissaan, vaan enemmänkin tyytyväinen siitä, että valvonta näyttää toimivan.

Lue lisää aiheesta: Kommentti: Määräaikainen sähkösopimus kannattaa edelleen – tässä syy

Energiateollisuus: Suomessa viime vuonna Euroopan toiseksi halvin sähkö