Sähkön hinta on korkeimmillaan sitten vuoden 1995 – näin hinnan nousua selitetään

Uusi yhtiö ilahduttaa asiakastaan kolmen kuukauden kuluttua kirjeellä: "Superwattitarjouksemme päättyy ja uusi hintamme on 6.99 senttiä/kWh".

Päästöt kuriin – ja asiakas maksaa

Tällä hetkellä 72 sähköyhtiötä kauppaa valoa ja energiaa. Markkinoilla voi olla myös melko villi meno edellä kuvatun sisäänheittohinnan tapaan.

– Kuka tahansa voi ryhtyä myyjäksi, mutta markkinat kyllä toimivat, vakuuttaa Energiaviraston johtaja Antti Paananen.

Valtion viranomaislaitoksena Energiavirasto valvoo sähkömarkkinoita.

– Sähkön hinta on noussut viime vuoden kuivuuden ja päästöoikeuksien kallistumisen tähden, selittää Paananen.

– Vesivoimaa ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi ja päästöoikeuksien hinnat ovat nouseet jostain seitsemästä eurosta 25 euroon.

Päästöoikeuksilla piiskataan tietysti teollisuutta siirtymään mahdollisimman pian fossiilisista polttoaineista päästöttömiin.

Pörssi mittaa myös sähkömme hinnan

Suurin osan myyjistä tuottaa myös itse sähköä, mutta mikään sähköyhtiö ei myy suoraan tätä tavaraansa asiakkaalle. Hinta määrittyy pohjoismaisessa sähköpörssissä.

Helsingin kaupungin omistama Helen on Fortumin jälkeen Suomen suurin sähköyritys ja takoo erinomaista tulosta, viime vuonna 930 miljoonan euron liikevaihdolla 130 euron voitto.

Tuloksestaan huolimatta Helen on nostanut sähkön hintaa kahdessa vuodessa 30 prosenttia.

Lue lisäksi: Energiateollisuus toivoo Pohjoismaihin tiiviimpää ilmastoyhteistyötä

Sekin myy tuottamansa sähkön Pohjoismaiseen sähköpörssiin ja ostaa sen sieltä tukkuhintaan myydäkseen sitten asiakkailleen. Heitä on noin 500 000.

– Se on todellinen markkinahinta ja mekanismi takaa sen, että asiakkaalle on tarjolla juuri sellaista sähköä, jota hän haluaa, selittää Helenin myynti- ja asiakasopalvelujohtaja Marko Riipinen.

Entistä enemmän kysyttyä on päästötön ja uusiutuva energia, tuuli- ja vesivoima.

Omavaraisuutta ja varmaa tuontia lisää

Suomi tuo sähköstään yhä noin neljänneksen. Kotimaisesta tuotannosta jo 79 prosenttia on päästötöntä sekä uusiutuvaa sähköä: vesi- ja tuulivoimaa, biomassaa ja eniten ydinvoimaa.

Murrosvaihe on melkoista tasapainoilua, jotta sähkö riittää. Kulutus on kasvanut.  Viime aikoina on ollut tilanteita, että siirtoverkkokapasiteetti ei ole riittänyt Suomen tuontitarpeeseen.

Samaan aikaan, kun kulutus kasvaa fossiilisia laitoksia suljetaan Euroopassa. Suomessa kivihiilen käyttö on lopetettava 2029 ja Helen on sulkemassa Hanasaaren hiilivoimalansa jo 2024.

Lue myös: Osaatko seurata sähkönkulutustasi järkevästi? Tällä yksinkertaisella keinolla voit säästää selvää rahaa

Uusia investointeja tarvitaan siis koko ajan lisää.

– Me tarvitsemme ilman muuta lisää omaa tuotantoa sitä on onneksi tulossa, kuvailee sähköfirmojen etujärjestön Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Olkiluodon ydinvoimala käynnistyy pian ja uutta tuulivoimaa on tulossa. Yhtä lailla tarvitsemme hyvät siirtoyhteydet naapurimaista. Uutta siirtoverkkoa Ruotsin kanssa ollaan rakentamassa.

Leskelä uumoilee, että päästöttömyys ja omavaraisuus vähentävät hinnannousupaineita ja voivat alentaa sähkön hintaa.

Syynää sähköäsi – hinnoissa on aina eroa

Tätä sopii toivoa, koska käyrät osoittavat, että sähkö maksaa nyt enemmän kuin koskaan sitten markkinoiden vapauttamisen vuonna 1995.

Energiaviraston www.sahkohinta.fi -palvelu osoittaa, että kansalaisten kannattaa kilpailuttaa sähkösopimuksiaan. Tarjolla on aina keskihintaa halvempia tarjouksia, tämä vain vaati kuluttajalta aktiivisuutta.

Lue lisää: Kaksoisvarmistus estää Suomen sähköverkon pimenemisen – Etelä-Amerikan sähköhäiriön kaltainen täyskaato olisi mullistus

Säästää voi kymppejä kuukaudessa, mutta sopimusehdot kannattaa lukea tarkasti – myös se pienellä präntätty.

Pörssisähkösopimuksen hintaa voi syynätä vaikka joka tunti ja toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta voi vaihtaa vaikka joka kuukausi, jos jaksaa.

Määräaikaisessa hinta on suojattu sopimuksen loppuun, mutta siitä ei pääse ennen määräaikaa eroon, meni hinta mihin suuntaan tahansa.