Kommentti: Määräaikainen sähkösopimus kannattaa edelleen – tässä syy

Vuosi sitten pörssisähkö oli marraskuun alussa todella kallista: 30 senttiä kilowattitunnilta.

Tänä vuonna tilanne on kääntynyt, sillä esimerkiksi tiistaina sähkön spot-hinta oli tippunut kymmenesosaan vuodentakaisesta. Viime vuonna kahdeksan kilowatin sähkökiukaan lämmittäminen maksoi noin kolme euroa, tänä vuonna taas 30 senttiä.

Moni on kokenut, että markkinahintainen sähkö kannattaa, sillä muutamia kysyntäpiikkejä ja huoltokatkoksia lukuun ottamatta pörssisähkö on ollut viime kuukausina todella halpaa.

Mutta onko se oikea peruste päättää, minkälaisen sähkösopimuksen valitsee?

Lue myös: Tuleeko valtion puuttua kalliisiin sähkösopimuksiin?

Sähköfutuurien hinnat ovat kääntyneet nousuun

Määräaikaiset sähkösopimukset ovat edelleen suosittuja, vaikka pörssisähkön kysyntä onkin kasvanut. Tänä vuonna esimerkiksi Helenillä noin 25 prosenttia sopimuksista on ollut toistaiseksi voimassa olevia pörssisähkösopimuksia.

Pörssisähkö on ollut hintatilastojen perusteella halvin vaihtoehto pitkällä aikavälillä, mutta kuukausikohtaiset hintaerot voivat olla suuria. Talvella sähkö on yleensä kalliimpaa kahdesta syystä: pakkasella tuulee vähemmän ja samaan aikaan kysyntä kasvaa.

Sähkön futuurihinnat ovat laskeneet tasaisesti koko kuluvan vuoden ajan, mutta lokakuussa ne kääntyivät jälleen nousuun. Nyt sähkön spot-hinnaksi ennustetaan tammi- ja helmikuulle noin 11 senttiä kilowattitunnilta, kun vielä alkusyksystä arviot pyörivät 6-7 sentin paikkeilla.

Vaikka Suomen sähkötuotanto näyttää edelleen varsin vakaalta tulevalle talvelle, ovat Viron ja Suomen välisestä kaasuputkesta paljastuneet vauriot nostaneet energiajärjestelmään hinnoiteltuja riskejä.

Mikä sähkösopimus kannattaa nyt valita?

Sähköyhtiöt ovat pörssisähkön suosion myötä keksineet uuden tuotteen: määräaikainen sähkösopimus, jonka hintaan kuluttaja voi itse vaikuttaa. Fortumilla sen nimi on Duo, Helenillä taas Fiksu.

Hinnat ovat muuten kiinteitä, mutta hintaa voi laskea käyttämällä sähköä silloin, kun kysyntä on vähäistä. Hintavaikutus on kuitenkin vain kaksi senttiä ylös tai alas.

Jos nyt huomioi, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla varsinaisen sähkömaksun päälle tuleva siirtohinta ja sähkövero ovat yhteensä noin 6,5 senttiä kilowattitunnilta, ei tuolla kahden sentin vaihtelulla ole juurikaan enää käytännön vaikutusta.

Aivan perinteisiä, määräaikaisia sähkösopimuksia on tarjolla edelleen jopa alle kymmenen sentin hinnalla kilowattitunnilta. Sellaisen valitsemalla saattaa jopa hieman säästää, mikäli ennusteet talven hinnoista toteutuvat.

Viime kädessä kannattaa muistaa, että kiinteä sähkösopimus on ennen kaikkea vakuutus. Sillä ei saa aina halvinta sähköä, vaan parhaiten ennustettavan hinnan.

Pörssisähkökin on halvinta vain tiettyinä kellonaikoina – yleensä öisin. Omakotitalossa tätä voi hyödyntää käyttämällä varaavaa lämmitystä tai lataamalla sähköautoa silloin, kun kysyntä on kaikista pienintä. 

Kerrostalossa asuvalle kyse on lähinnä harrastelusta. Lämmityskulut eivät ole riippuvaisia asukkaan sähkösopimuksesta, eikä sähköautoakaan ladata omalla vaan taloyhtiön sähköllä, josta sitten palveluntarjoaja laskuttaa. Ajastamalla tiskikoneen käytön halvemmille tunneille voi toki säästää, mutta vaikutus on korkeintaan kymmeniä senttejä pesukerralta. 

Mutta tuleehan siitä hyvä mieli.

Lue myös: Tämä sähkösopimustyyppi huolettaa Kuluttajaliiton juristia