Päähallituspuolueet voivat huokaista hetkellisesti ennen talven todellisia koitoksia. Tuoreessa mielipidemittauksessa hallituskriisin riitapukarien SDP:n ja keskustan suosioluvuissa on liikahdusta ylöspäin, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Pääministerivaihdos Antti Rinteestä Sanna Mariniin on nostanut vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä SDP:n kannatuslukuja lähes 15 prosenttiin Ylen tuoreessa mielipidemittauksessa. Myös keskustan tilanne on kohentunut hiukan. Keskustan kannatus mataa edelleen vain 12 prosentissa. Nostetta edellisestä mittauksesta on kuitenkin 1,4 prosenttiyksikköä.
Pieniä positiivisia signaaleja, mutta tuskin SDP:ssä tai keskustassa ollaan tyytyväisiä puolueiden tämän hetkiseen kannatukseen.
Lue myös: Ylen gallup: Pääministerin vaihto sai SDP:n kannatuksen ampaisemaan nousuun – vihreille lähes kahden prosenttiyksikön pudotus
Erityisesti SDP:n kannattaa toivoa keskustan kannatuksen lievää parantumista tai vakiintumista, jotta yhteistyö päähallituspuolueiden välillä saadaan kulkemaan traumaattisen hallituskriisin jäljiltä. Keskustan kentällä on edelleen epäilevä tunnelma sen suhteen, kannattiko puolueen lähteä tähän hallituspohjaan karmean vaalitappion jäljiltä.
Myös Katri Kulmunin ministerisalkun vaihto arveluttaa omaa väkeä. MTV uutisten keskustan piiripäättäjille tekemässä kyselyssä joka toinen vastaaja piti huonona Kulmunin päätöstä ottaa painavin eli valtiovarainministerin salkku haltuunsa.
Kulmunin asema ei ole edelleenkään täysin vakiintunut puheenjohtajavaihdoksen jäljiltä. Omat ovat siis tarkkailuasemissa, kuten europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa osoittaa. Pekkarinen varoittaa puolueen marginalisoitumisesta ja toisten jalkoihin jäämisestä.
– Nyt riskit uhkaavat toteutua, ellei hallituksesta tule pian jotain sellaista hyvää, joka oli pääsyy siihen, että keskusta lähti mukaan, Pekkarinen sivaltaa.
Hallituksen savolainen projekti
Tähän mennessä hallituksessa on muutettu ja purettu Juha Sipilän hallituksen päätöksiä, mutta omat isot linjaukset ovat kuin savolainen projekti eli aloittamista vaille valmiita. Vielä ei ole myöskään happotestattu, onko pääministerivaihdoksen jälkeinen hallituksen sisäinen luottamus ja toimintakyky saatu palautettua ja rakennettua.
Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin välinen akseli täytyy saada toimimaan, jos hallitus aikoo saada isoja hankkeitaan eteenpäin. Hallitusvaihdoksen jälkeinen valtaisa myönteinen kuvajulkisuus kotimaassa ja ulkomailla lämmittää hetken, mutta ratkaisuaan odottavat erityisesti työllisyystoimet. Viestit ajopuuna lainehtivista työllisyysryhmistä ovat olleet olleet surkeaa kuultavaa. Ei poliittista painetta, ei etenemistä, ei koordinaatiota tai uusia avauksia.
Haavisto ja al-Hol verottavat vihreitä
Joulun alla heti hallituskriisin jälkeen hallitus ja oppositio ottivat kovasanaisesti yhteen linjauksesta al-Holin leirin äitien ja lasten palautuksesta. Samaan aikaan myös ulkoministeri Pekka Haaviston toimet ulkoministeriössä ovat olleet kovan julkisen luupin alla. Tämä kaikki näyttää rokottaneen vihreiden kannatuslukuja. Laskua on lähes kaksi prosenttiyksikköä 12 prosenttiin. Pienenä muistutuksena, vihreiden kannatusluvut ovat nyt yhtä alhaalla, kun Touko Aallon loppuaikana syyskuussa 2018.
Kokoomus paaluttaa 19,3 prosentin tuloksen tuoreessa mittauksessa. Silläkin lievää kasvua. Tylsää toistaa itseään, mutta kokoomus hakee edelleen linjaansa oppositiossa. Talous- ja liberaali kaupunkipuolue huojuu perussuomalaisen ja konservatiivisen arvomaailman ja identiteettipolitiikan paineessa. Ja selvästi imua ja omien ulostulojen peilaamista perussuomalaisten suuntaan on myös kokoomuksella, kuten muillakin keskilinjan puolueilla.
Perussuomalaisilla itseluottamus huipussa
Perussuomalaisten kannatus ei ole noussut Ylen edelliseen joulukuun mittaukseen verrattuna, mutta puolue jatkaa tällä hetkellä selkeästi suosituimpana puolueena 24,3 prosentin kannatuksella. Kevään aikana on kiinnostavaa seurata, onko katto jo saavutettu vai vieläkö perussuomalaisilla on kasvupotentiaalia. Tämä riippuu paljon myös hallituksen onnistumisesta kevään politiikassa.
Perussuomalaisten johtohahmojen ja puolueen tukijoiden itseluottamus oman linjan suhteen näyttää olevan vankkumaton ja se näkyy ulostuloina erityisesti Twitterissä. On aito kansa me ja ne muut: agendajournalistit, agendaoikeusoppineet, suvakit ja yliopistovouhakkeet.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kyseenalaistanut Australian metsäpalojen yhteyden ilmastonmuutokseen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on väittänyt, että ”yliopistoihin on pesiintynyt agitaattoreita, jotka hyödyntävät järjestelmää vain omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä ja progandan tuottamiseen”. Varapuheenjohtaja Riikka Purra on ihmetellyt luonnonvoimaista maahanmuuttoa, kun Ruotsissa enää 60% 15 – 44 -vuotiaista on syntynyt kahdelle ruotsalaisvanhemmalle.
Muut puolueet joutuvat nyt miettimään, onko niillä oma linja vai lähtevätkö ne peesaamaan perussuomalaisia omilla kevytversioillaan. Houkutus on suuri. Sen osoittaa perussuomalaisten menestys.
Seuraavat kuukaudet näyttävät miten Sanna Marinin tuore hallitus pääsee vauhtiin ja mihin kannatusluvut vakiintuvat. Ylen mittaus ei vielä välttämättä kerro pysyvämmästä linjasta, koska mittauksen otos oli joulukauden takia tavallista pienempi ja virhemarginaali 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.