Miikka Muurinen olisi halutessaan voinut edetä urallaan turvallista reittiä. Vuosi lukiossa, vuosi yliopistossa, sitten NBA:han. Hän kuitenkin valitsi toisin. MTV Urheilun Kasperi Kunnas kertoo, mikä Serbiassa 18-vuotiasta nuorukaista odottaa.
EM-kisat saivat Miikka Muurisen silmät avautumaan. Suomi meni kaikkien yllätykseksi päätyyn saakka ja Muurinen pelasi isommassa roolissa kuin mitä ehkä itsekään osasi odottaa. Monta viikkoa absoluuttisen huippukoripalloilijan arkea.
Lukiossa Muurinen on ollut ja olisi ensi kaudella ollut alfa, mies poikien joukossa, mutta Susijengissä hän pelasi parempien pelaajien kanssa parempiaan vastaan. Sellainen ympäristö kehittää ketä tahansa, mutta etenkin 18-vuotiasta pelaajaa, joka on mieleltään ja keholtaan ihanteellisessa iässä omaksumaan ja oppimaan uutta.
Ja millaisen valinnan Muurinen tekikään! Partizan Belgrad – alkujaan Jugoslavian armeijan joukkue – jonka penkin päässä istuu Euroopan kaikkien aikojen menestynein valmentaja Zheljko Obradovic.
Lue myös: Kommentti: Miikka Muurinen, 18, iskemässä kiinni isoihin rahoihin – tämän takia se on sivuseikka
65-vuotiaan Obradovicin palkintokaapista löytyy uskomattomat yhdeksän Euroliigan mestaruutta. Jugoslavian maajoukkueen peräsimessä hän on voittanut MM-kultaa, EM-kultaa ja olympiahopeaa.
Obradovic on niin arvostettu työssään, että jopa NBA:n kaikkien aikojen valmentajavelhoihin lukeutuva Gregg Popovich, 76, on sanonut kopioineensa sivuja serbialaisen pelikirjasta.
Lisäksi Obradovic on aikamoinen hahmo. Hän on tehnyt management by perkele -johtamistyylistä taidetta. Desibelimittareiden anturit ovat koetuksella, kun Obradovic osoittaa tyytymättömyyttään – toisinaan huutamalla fak juuta suoraan pelaajan nassuun.
Siperia opettaa ja juuri tuonne, keskelle tundran viimaa Muurinen halusi. Lukiossa hän olisi pysynyt jalustalla koko ensi vuoden ja ympärillä olisi ollut lähinnä hännystelijöitä. Partizanin huippuorganisaatiossa Muurinen ei ole alfa, ei sinne päinkään.
Valinta kertoo paljon itsevarmana ja koppavanakin tunnetun nuorukaisen kunnianhimosta ja todellisesta luonteesta. Tuollaiseen haasteeseen tarttuminen vaatii myös nöyryyttä.
Belgradissa kilpailu peliajasta on kovaa, mutta niin vahva joukkueen isojen osasto ei ole, etteikö Muurinen voisi murtautua hänelle sopivaan rooliin. Eikä häntä vain penkinlämmittäjäksi tuon tason organisaatioon hankittu. Ja muutenkin: Partizanin penkilläkin vietetty kausi kehittäisi Muurista ihmisenä ja pelaajana enemmän kuin vielä yksi vuosi yhdysvaltalaisessa lukiossa.
Kolmen vuoden sopimuksesta huolimatta Muurisen tarkoituksena on yhä mennä ensi syksynä yliopistoon ja sitä kautta osallistua NBA:n varaustilaisuuteen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kesällä 2027.
Muurisen päätös loikata Eurooppaan on tietenkin ilouutinen myös Suomen maajoukkueelle. Lähtökohtaisesti nuorukainen on Susijengin käytettävissä, kun MM-karsinnat alkavat marraskuussa. Eivätkä Partizanin pelitkään Euroliigassa mene päällekkäin karsintojen kanssa. Ainoa vähänkään tiukka tilanne koittaa helmikuussa, kun Partizan pelaa keskiviikkona Istanbulissa ja torstai-iltana Suomella on ohjelmassa vierasottelu Belgiassa.
No, silloinkin Muurisen pitäisi ehtiä kokoonpanoon ilman ongelmia – ja hän saa silloin matkaseurakseen edellisillan vastustajan Fenerbahcen riveistä Mikael Jantusen.
Eletään hienoja aikoja suomalaisessa koripallossa.