Zilleniaalipolven äänekkäin suurlupaus on koripallomaajoukkueen jokerikortti keskiviikkona alkavissa EM-kotikisoissa.
– V***u sä oot pieni. Et sä pysty pitämään mua.
Jos joku Lohjan Kisakalliossa 17. kesäkuuta 2024 ei olisi asiaa muuten huomannut, 17-vuotias Miikka Muurinen varmisti elämänsä ensimmäisissä miesten maajoukkueen harjoituksissa, että uuden sukupolven saapuminen näkyi ja kuului kauas.
Tällaista trash talkia – sanallista sodankäyntiä – koripallomaajoukkueen harjoituksissa ei ollut koskaan ennen kuultu, eikä todellakaan nuoren debytantin suusta. Tämän joukkueen harjoituksissa Lauri Markkanenkin on joutunut nuorimpana keräämän palloja.
V***u sä oot pieni.
Vuosi ja kaksi kuutta myöhemmin Muurista hymyilyttää, kun haastattelija kysyy hänen äänekkäästä trash talkistaan ensimmäisissä maajoukkueharjoituksissa.
– Niille piti kertoa, Muurinen selittää.
Let 'em know. Kerro heille, niin Muuriselle on opetettu Yhdysvalloissa, missä hän on pelannut kaksi viime kautta.
– Jenkeissä treeneissä trash talk on jopa kovemmalla tasolla kuin peleissä. Se jää kuitenkin kentälle. Pukkarissa nauretaan. Sitten mennään hakemaan safkaa ja mennään pelaamaan pleikkaa, Muurinen selittää.
Ymmärsivätkö Suomen maajoukkueen pelaajat nuoren miehen kukkoilun?
– Kyllä ne tajusivat, että se jää kentälle. Heitettiin sen jälkeen läpyt.
"Emme pääse ajassa taaksepäin"
Keskiviikkona Tampereella käynnistyvissä EM-kisoissa Muurinen on Suomen jokerikortti. Muurisen ulottuvuus yhdistettynä hänen erinomaiseen liikkumiseensa mahdollistaa maajoukkueelle pitkien mutta nopeiden viisikoiden peluuttamisen. Mutta samalla Muurisen trash talk on kuuluva muistutus siitä, että uusi pelaajapolvi on uutta sukupolvea myös muutenkin kuin pelitaidoiltaan.
Kun ryhmä suomalaisia palloilulajien maajoukkuevalmentajia kävi heinäkuussa katsomassa koripallomaajoukkueen harjoituksia, päävalmentaja Lassi Tuovi ilmoitti vieraille, ettei hän alusta vierailleen joukkueensa pelitavasta, vaan zilleniaaleista. Sana on yhdistelmä Z-sukupolvesta ja milleniaaleista, ja Tuovi puhuu 2007 syntyneen Muurisen ikäisistä nuorista.
Lue myös: Susijengistä paljastui lupaava signaali – "Kyllä Laurikin sieltä varmaan tulee"
Kyllä, 38-vuotias Tuovi vastaa epäröimättä, kun häneltä kysyy, onko hän joutunut muuttamaan valmentamistaan zilleniaalien kohdalla.
– Näen tämän valmennuksessa äärimmäisen tärkeänä. Valmentajan pitää Tuomas Iisalon sanoin pystyä käyttämään ei aina sympatiaa, vaan empatiaa, asettumista toisen asemaan.
Muurisen saappaisiin astuminen alkaa hänen oikean korvansa juuresta. Siellä on hänen tatuoinneistaan huomaamattomin, sirosti kirjailtu "The Truth", suomeksi totuus.
– Se on itseluottamusjuttu. Mietin sitä, että jos ei mene putkeen, korvan takana lukee The Truth. Muistelen sitä, jos ei mene hyvin, niin jaksan taas painaa duunia.
Koripalloliitto on ohjannut parhaitakin junioripelaajiaan käymään toisen asteen opinnot Suomessa. Tätä tietä ovat kulkeneet lähes kaikki koripallomaajoukkueen nykyiset pelaajat, myös Lauri Markkanen – mutta ei Muurinen. Hän lähti 15-vuotiaana ensin Espanjaan ja sitten Yhdysvaltoihin.
– Ei siinä mitään syytä ollut. Mä halusin lähteä. Halusin vaan, ei mitään erityistä syytä, Muurinen sanoo.
Viisitoistavuotiaana yksin maailmalle lähteminen on iso hyppy, mutta Muurisen omasta mielestä se ei suinkaan ole hänen rohkein tekonsa.
Tänä kesänä Muurinen löysi Tampereelta pienen lammen, jonka nimeä hän ei tiedä. Muurinen käveli 18 metrin korkeuteen.
– Kyllä vähän puntti tutisi, mutta kun olin päättänyt että hyppään, niin en mä enää voinut siitä peruutella, Muurinen hymyilee.
Ja hymyilee yhä sanoessaan, mitä odottaa EM-kisoilta. Mitalia.