Yksi teko keikoilla on anteeksiantamaton sekä halveksuttava, ja se voi pilata täysin toisen ihmisen keikkakokemuksen, kirjoittaa MTV Uutisten viihdetoimittaja Aino Haili.
Ja taas on keikkakesä polkaistu käyntiin Suomessa. Festarit ovat lähteneet rullaamaan ja myös yksittäisten keikkojen tarjonta on laajaa.
Livemusiikki ja keikoilla käyminen on monin tavoin aivan mielettömän ihanaa. Se on usein korvaamatonta ja tärkeää henkilökohtaisesti, mutta myös voimakas kollektiivinen kokemus.
On kuitenkin tekoja, joita toteuttamalla pystyy hyvin helposti pilaamaan toisen ihmisen keikkakokemuksen. Anteeksiantamattomia sellaisia.
Nyt jos koskaan on ajankohtaista muistuttaa niistä.
Yksi on se, että keikalle lähdetään vaihtamaan kuulumisia. Nykyään lippujen hinnat kapuavat poskettomiiin sfääreihin, ja sen rahan vastineeksi haluan kuulla musiikkia, en tuntemattomien kertausta siitä, oliko mökillä hyvät säät ja paljon hyttysiä juhannuksena.
Toinen suomalaisten perisynti on olla keikoilla jäykkänä sekä ikävystyneen oloisena kuin jumalanpelkoisena kirkon penkissä. Ei, vaan antaa mennä! Rap-artisti Stepan keikoilta tunnettua kehotusta lainatakseni: tanssia saa, nauttia saa. Se on osa yhteistä, arvokasta kokemustamme!
Mutta on vielä kolmas keikoilla nähty asia, joka on täysin anteeksiantamaton sekä sietämätön, edeltäjiäänkin pahempi.
Kaikista piinallisinta on se, kun edessä oleva kuvaa koko keikan.
Esimerkiksi, taannoin Musen Kulttuuritalon keikalla edessäni katsomossa istui pariskunta, joista kummallakin oli yhteisesti pitkä, koko illan elokuva työn alla. Kummankin puhelin oli pystyssä jokaisen kappaleen ajan, alusta loppuun. Näytön kirkkaus täysillä, tietenkin!
Valitettavasti sorruin itse tuolloin suomalaisille niin kovin tyypilliseen toimintaan: kiroilin hiljaa paikallani ja ärsyynnyin. Suuren osa keikasta, joka oli äärimmäisen poikkeuksellinen sekä harvinainen, koitin keksiä mikä olisi sopiva sekä korrekti tapa lähestyä näitä oman elämänsä "spielbergejä".
Ärsytti niin paljon, etten keksinyt, vaan lopulta vääntäydyin omalla penkilläni (niinpä, siirtymismahdollisuutta ei ollut) niin kieroon asentoon, että pimeydessä loisteputkien lailla helottaneet puhelimien näytöt peittyivät edes osittain.
Lue myös: Kommentti: Suurbändi Muse teki erikoisen tempun Suomessa
On tietenkin ok ottaa itselleen talteen muistoja – kohtuudella. Mutta kellään ei ole hyvää syytä kuvata mitään keikkaa alusta loppuun. Se ei koskaan näytä eikä kuulosta hyvältä, se ärsyttää ympärillä olevia eikä ketään kiinnosta nähdä sitä jälkikäteen.
Tämä koskee myös striimaajia: olen nähnyt keikoilla erittäin valitettavasti kuvattavan myös pitkiä Instagram-livejä. Jos otettaisiin nyt käsi pystyyn -gallup, en usko, että kovinkaan moni ilmoittaisi haluavansa ehdottomasti nähdä sosiaalisessa mediassa tuntien edestä huonosti kuvattua materiaalia artistin X keikalta.
Siksi vetoan kaikkiin keikoilla käyviin: pyydän, luottakaa enemmän itseenne ja omaan muistijälkeenne. Antakaa itsellenne – sekä kaikille muille – lupa nauttia ilman ylimääräisiä ärsykkeitä ja häiriöitä.
Mielestäni edellä kuvailtu käytös on epäkunnioittavaa muiden keikkaihmisten lisäksi esiintyjiä kohtaan. Viime vuosina monet artistit ovatkin ottaneet asiaan kantaa.
Viime kesänä Olympiastadionilla suomalaiset hurmanneen Coldplayn Chris Martin kehotti ennen A Sky Full of Stars -kappaletta kaikkia pistämään puhelimet taskuun, sillä "se on ladattu Youtubeen jo 55 miljardia kertaa". Hiljattain niin ikään Olympiastadionilla konsertoinut Iron Maiden pyysi keikalle saapuneita unohtamaan puhelimet sen ajaksi. Kesäkuussa myös supertähti Sabrina Carpenter ilmaisi, että hänen keikoillaan voitaisiin ihan hyvin ottaa käyttöön jopa puhelinkielto.
Joten ei muuta kuin henkistä napanuoraa katkaisemaan, puhelin taskuun ja omista aisteista nauttimaan. Kaikki pystyvät siihen kyllä. Ja se palkitsee meistä jokaisen, lupaan.
Kirjoittaja on MTV Uutisten viihdetoimittaja sekä apulaistuottaja.