Suomen Jääkiekkoliiton reagointi rajun kohun puolitoista vuotta sitten aiheuttaneeseen rasismitapaukseen veti jopa lain toteutumista valvovan virkamiehen hiljaiseksi, kirjoittaa MTV Urheilun Antti Rämänen.
Seuratessani keväällä 2023 alle 13-vuotiaiden jääkiekkopelissä tapahtuneesta rasistisesta käytöksestä käynnistynyttä tapahtumasarjaa en voinut kuvitellakaan, että vain puolitoista vuotta myöhemmin kuulisin tällaisista edistysaskeleista Jääkiekkoliiton syrjinnänvastaisessa työssä.
Itse asiassa jo viime kesänä sain toisen jutun selvittelyn yhteydessä tietää asiaa seuranneelta virkamieheltä ja seurakentältä, että kaikista liiton henkilöistä juuri kilpailujohtaja Pirkka Antila oli ottanut uusien eettisten ohjeiden jalkauttamisen seurakentälle sydämenasiakseen.
Jääkiekkoliiton julkaisemalla videolla Antila piti liittoväen risteilyseminaarissa painokkaan puheenvuoron vastuullisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja epäasiallisen käytöksen kitkemisestä.
Antila on sama mies, jonka MTV Urheilulle lausumat puheet nostattivat aiemman rasismitapauksen yhteydessä melkoisen kohun. Kilpailupäällikkö ei toki kommenteissaan kiistänyt, etteikö liiton pitäisi puuttua ottelutapahtumissaan ilmenneeseen epäasialliseen käytökseen. Hän kuitenkin keskittyi asiassa lähinnä siihen, että ottelu oli keskeytetty sääntöjenvastaisesti, kun rasistisesti kohdellun lapsen valmentaja oli määrännyt joukkueensa pukukoppiin vaadittuaan ensin turhaan tuomaristoa toimia.
– Ei tästä mitään sirkusta voida tehdä valitettavasti, kuuluivat Antilan sanat tuolloin.
LUE MYÖS: Lasten kiekkopelissä kuohuttava tilanne – Jääkiekkoliitolta järeä vastatoimi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun puuttuminen asiaan johti lopulta siihen, että Pelicansille määrätyt sakot peruttiin, mutta valmentajan toimintakielto vain lyheni yhden ottelun mittaiseksi. Keskustelu kohtuuttomista rangaistuksista jätti alleen sen, ettei liitolla ollut mitään kunnollista ohjeistusta syrjintätapausten käsittelemiseksi tai raporttien eteneminen jäi kiinni väliportaan yksittäisen yhteyshenkilön viitseliäisyydestä.
Tuon sotkun jälkeen on ollut erityisen hienoa huomata, että Jääkiekkoliitossa on sittemmin otettu Antilan johdolla merkittäviä askeleita eteenpäin syrjinnänvastaisessa työssä. Myös liiton viestintäjohtaja Henna Malmberg on vienyt liiton uusia eettisiä ohjeistuksia määrätietoisesti seurakentän tietoon.
Siinä missä juniorikiekon erotuomareilta puuttui vielä kaudella 2022–23 selkeä toimintamalli puuttumiseen kaukalossa, hallin käytävillä ja katsomossa ilmenneeseen epäasialliseen käytökseen, ovat nämä asiat kuuluneet tästä kaudesta lähtien sääntökirjaan.
Nyt tuomarin pitää raportoida jokainen kuulemansa etniseen taustaan, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistunut loukkaus kurinpitovaliokunnan tietoon. Tämänkin voi toki nähdä niin, että liitossa ja seuroissa ammutaan nyt tykillä kärpäsiä, mutta pelkästään käsiteltyjen tapausten määrä kertoo, millainen työsarka käytösongelmien kitkeminen äijämäiseksi mielletystä lajista on.
Laittakaa äijät kiviä taskuun, sillä nyt mennään.
Uuden toimintamallin takia valiokunnan pöydälle päätyi viime kaudella pitkälti toistasataa käsiteltävää juttua. Yleisön käytökseen ottelutapahtumissa jouduttiin puuttumaan kymmenkunta kertaa kauden aikana.
Luvut kertovat sen, että jääkiekossa on edelleen valtavasti töitä epäasiallisuuksien, rasismin ja syrjinnän kitkemisessä, mutta raportointien määrässä tapahtunut selvä väheneminen tämän kauden alussa vahvistaa viestin menneen perille yllättävänkin nopeasti. Hyvän pohjatyön ansiosta panostukset alkavat nopeasti maksaa itseään takaisin.
Pelaajien, valmentajien, tuomareiden ja vanhempien keskinäisen Kunnioita Peliä -ohjelman yhteyshenkilö löytyy jo lähes jokaisesta suomalaisesta jääkiekkoseurasta. Heitä koulutetaan yhteistyössä Väestöliiton ja Ihmisoikeusliiton kanssa.
Jokainen, muuhunkin aiheeseen liittyvä liiton luentotilaisuus alkaa nykyisin vastuullisuusteemalla.
– Olen sanonut, että pallo on nyt teillä. Eihän se ole itsetarkoitus, että meille ilmoitetaan jostakin ja me tutkimme ja rankaisemme, vaan niitä ei pitäisi tapahtua ollenkaan. Kaikista suurin työ tehdään seuroissa. Me teemme kuitenkin vain jälkihoitoa, Antila sanoo.
Vaikuttaa siltä, että Jääkiekkoliitolle on sittenkin parempi olla osa yhteiskuntaa kuin erillinen saarekkeensa. Liikkuvien lasten turvallisen kasvun kannalta tämän kehityksen eduista ei ole kysymystäkään.